KOTISAIRAALA.
Reino Pöyhiä, Eeva Güldogan, Aija Vanhanen (toim.). Duodecim 2018. Sivuja 312.
Monissa kielissä sairaala tarkoittava sana juontuu latinan sanasta hospes, isäntä. Kotisairaalassa sana saa aivan uuden, nykyaikaisen ja potilaslähtöisen merkityksen potilaan toivottaessa sairaalan henkilökunnan kotiinsa.
Toimituskunta on onnistunut tavoitteessaan kirjoittaa suomenkielinen teos kotisairaalatoiminnasta. Kirjassa näkyy ja tuntuu kotisairaalatoiminnan asiakaskunnan koko kirjo lapsesta vanhukseen, unohtamatta eri tavoin vammaisia sekä eri kulttuurien edustajia. Erityiskiitoksen annan vinkeistä eri kulttuureista tulevien potilaiden kohtaamiseen.
Monipuoliset tapausesimerkit tuovat kotisairaalan arjen, mahdollisuudet ja haasteet lähelle lukijaa. Sairaalaympäristöön tottunut lukija yllättyy varmasti siitä toimenpiteiden ja moninaisten sairauksien kirjosta mitä nykyaikaisessa kotisairaalassa pystytään turvallisesti ja potilaslähtöisesti hoitamaan. Sen sijaan mobiiliteknologian moninaiset mahdollisuudet nyt ja lähitulevaisuudessa jäävät harmillisen pienelle huomiolle ja vaille käytännön esimerkkejä.
Tulevien painosten myötä kirjan kappaleiden välinen epätasaisuus tasoittunee ja päällekkäisyydet poistunevat. Osassa kappaleita annetaan hyvinkin yksityiskohtaisia ohjeita esimerkiksi lääkkeiden valinnasta, annostelusta ja antotekniikoista tai erilaisista toimenpiteistä. Erilaisten melko harvinaisten hoitojen ja toimenpiteiden täyttämillä sivuilla lukija jää varsin hämmentyneeseen mielentilaan.
Kirja on jäsennetty selkeästi ja toimii siten perehdytysmateriaalina uusille työntekijöille hoitajista lääkäreihin, käsikirjana kokeneemmillekin konkareille ja taustamateriaalina kotisairaalatoimintaa suunnitteleville tai aloitteleville hallinnon työntekijöille.
Kirjoittaja
Mikko Vesamäki
Kritiikki on julkaistun alun perin Lääkärilehdessä 10/2019.
