Miten elää terveenä 100-vuotiaaksi?

Vähintään 100-vuotiaita oli Suomessa 1960-luvulla alle 20. 1990-luvun vaihteessa heitä oli 185 (1) ja vuoden 2012 tilaston mukaan jo 709 (2). Lisäys on siis ollut huima, mutta se itse asiassa heijastelee vain koko vanhusväestön – yli 75-vuotiaiden määrän – kasvua. Tästä 100-vuo­tiaiden osuus on säilynyt varsin vakiona.

Vanhusväestön ja sen myötä 100-vuotiaiden määrän kasvuun on kaksi keskeistä syytä. Keski-ikäisten terveydentila on kohentunut sekä elintason noustua että tupakoinnin, hyperkolesterolemian ja verenpainetaudin ehkäisyn ansiosta. Tämä on johtanut siihen, että aiempaa suurempi osa väestöstä on tullut hyväkuntoisena vanhuusikään. Äskettäin mm. Tanskasta raportoitiin 90-vuotiskohorttien terveydentilan kohentuneen 10 vuoden aikana (3). Näin suurempi osa pääsee luikahtamaan myös 100-vuotiaiden ahtaasta portista. Kansanterveystyön saavutuksista huolimatta ei pidä väheksyä myöskään vanhusten hoidon ja nyt jo 100-vuotiaan geriatrian erikoisalan (4) vaikutuksia.

Onnistunut vanheneminen on harvinaista...

Johtaako kehitys siis siihen, että nyt syntyvistä jopa joka toinen eläisi satavuotiaaksi, kuten ­väestötieteilijät ovat laskeskelleet (5)? Johtavat amerikkalaiset biogerontologit – mukana Leonard Hayflick, joka aikanaan osoitti solujen eliniän rajallisuuden (Hayflick limit) – tyrmäävät nämä näkymät (6). Biogerontologit muistuttavat, että ihmisen ”takuuaika” on toistaiseksi ja näillä näkymin 65 vuotta. Sen jälkeen on kuitenkin monilla yksilöillä mahdollisuus – pitkälle elintavoista ja sairauksien ehkäisystä riippuen – elää noin 20 hyvää vuotta.

Sadan vuoden iän saavuttaminen vaatii kolmea samanaikaisesti vaikuttavaa tekijää: otollista perimää ja elintapoja, ympäristötekijöitä ja hyvää tuuria. Näiden keskinäinen painoarvo yksilötasolla tietysti vaihtelee. Ihmisen biologia ­joka tapauksessa sallii sadan vuoden iän saavuttamisen vain pienelle osalle väestöstä. Tämän muuttaminen ja ihmisen lajinmukaisen maksimieliniän (toistaiseksi 122 vuotta) pidentäminen vaativat keinoja vaikuttaa itse vanhenemistapahtumaan (7).

Lajinmukaisen maksimieliniän puitteissakin säilyminen terveenä ja toimintakykyisenä mahdollisimman pitkään on hyvä tavoite. Sairauk­sien ehkäisy on tässä keskeistä. Vaikka vanheneminen ei sairaus olekaan, vanhuus on usein sairautta. Auton korroosion tapaan erilaiset haitat kumuloituvat iän myötä, riskitekijät vaikuttavat pitempään ja kroonisten sairauksien prevalenssi lisääntyy. Tälle kaikelle normaalikin vanhenemisprosessi suo hyvän kasvualustan. Nykyisistä 100-vuotiaista itse asiassa vain pieni osa on ollut ikänsä terve, ”vanhentunut onnistuneesti” (8,9). Suomalaisen vanhustutkimuksen pioneeri professori Eeva Jalavisto totesikin jo yli 50 vuotta sitten, että ”sairauksien torjumisella on aivan keskeinen asema vanhusten oloa ja viihtyvyyttä ajateltaessa” (10).

... mutta hyviä neuvoja on tarjolla

Miten elää terveenä 100-vuotiaaksi? Yhdellä lauseella vastaten: ehkäisemällä sairauksia, noudattamalla THL:n ohjeita, tarvittaessa ehkäisevää lääkehoitoa käyttäen! Tupakointi ja liika alkoholi estävät tervettä vanhuutta tehokkaasti, verenpainetauti ja korkea kolesteroli rapauttavat verenkiertoa, joita kaikki kudokset tarvitsevat. Sydän- ja verisuonitaudit eivät johda pelkästään infarkteihin ja halvauksiin, vaan ovat usein myös vanhuuden oireyhtymien, kuten demen­tian, kaatuilun, sekavuuden ja aistivikojen taustalla (11). Ylipaino ja lihavuus lyhentävät elämää, mutta ennen kaikkea heikentävät toimintakykyä ja elämänlaatua ennenaikaisesti (12), Pertti Mustajoen sanoin altistavat ”kömpelölle vanhuudelle” (13).

Lopuksi amerikkalaisprofessorin resepti (14) hyvään vanhenemiseen jonkin verran modifioituna:
1) Synny pitkäikäiseen sukuun (ei tosin yksin riitä),
2) Älä koskaan tupakoi,
3) Liiku omin voimin joka päivä,
4) Älä hakeudu onnettomuuksiin ja kiinnitä autossa turvavyö,
5) Vältä ihmedieettejä ja -paastoja,
6) Syö sydän- ja ­aivoystävällisesti (pehmeitä rasvoja, hedelmiä, vihanneksia, kokojyvätuotteita, vähennä suolaa ja ”valkeita” hiilihydraatteja,
7) Älä liho,
8) Käytä alkoholia korkeintaan kohtuudella,
9) Pidä silmällä kolesterolia, verenpainetta ja veren­sokeria ja hoida riskitekijät tarvittaessa. Muistakin seulonnoista voi olla hyötyä,
10) Ota ainakin influenssarokotus,
11) Vaali sosiaalisia suhteita: tapaa ystäviä ja vältä vihamiehiä,
12) Rentoudu (vaikkapa ystävän kanssa),
13) Pysy ajan tasalla mutta vältä mediamyrkkyjä – niiden sijaan suosi kohtia 3, 11 ja 12 – TV:n välttäminen voi auttaa kohdassa 7! Lopulta,
14) Älä hermostu pikku­asioista – käytä perspektiiviä.

Kukaan ei ole täydellinen, mutta mahdollisuudet pitkään ja terveeseen elämään paranevat, jos yhdeksänkin kohtaa toteutuu.

Timo Strandberg
LKT, geriatrian professori Helsingin ja Oulun yliopistot, HYKS, Medisiininen tulosyksikkö

Kuva: Panthermedia

Lue huomenna toinen näkökulma asiaan. VTT, dos. Piia Jallinojan kommenttikirjoitus "Seitsemästä synnistä onnellisuusohjeisiin" ilmestyy maanantaina 6.1.14 klo 8.30.

Kirjallisuutta

1. Louhija J. Finnish centenarians. A clinical epidemiological study. Helsinki: University of Helsinki, väitöskirja, 1994.
2. Tilastokeskus, www.stat.fi
3. Christensen K ym. Physical and cognitive functioning of people ­older than 90 years: a comparison of two Danish cohorts born 10 ­years apart. Lancet 2013;382:1507–13.
4. Morley J. A brief history of ­geriatrics. J Geront 2004;59:1132–52.
5. Christensen K ym. Ageing ­populations: the challenges ahead. Lancet 2009;374:1196–208.
6. Carnes BA ym. Can human ­biology allow most of us to become centenarians? J Geront Biol Sci 2013;68:136–42.
7. Martin GM ym. Research on aging: The end of the beginning. Science 2003;299:1339–41.
8. Motta M ym; Italian Multicenter Study on Centenarians (IMUSCE). Successful aging in centenarians: myths and reality. Arch Gerontol Geriatr 2005;40:241–51.
9. Tilvis R. Hyvä vanheneminen. Duod 2006;122:1523–6.
10. Jalavisto E. Ymmärrämmekö vanhuutta? Kotiliesi 1960.
11. Strandberg TE ym. Geriatric syndromes – vascular disorders? Ann Med 2013;45:265–73.
12. Stenholm S ym. Midlife obesity and risk of frailty in old age during a 22-year follow-up in men and women: The mini-Finland follow-up survey. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2013; May 2. [Epub ahead of print]
13. Saarikoski S. Ylipainoisena ­pysyminen on kovaa työtä. HS Kuukausiliite 6.7.2013.
14. Alpert JS. 12 guides to health, happiness, and longevity (with apologies to P.J. O’Rourke). Am J Med 2008;121:551–2.

Julkaistu Lääkärilehdessä 50–52/13.