Miltä sinusta tuntuisi, jos joutuisit joka päivä pukeutumaan samoihin vaatteisiin, vaikka muut saisivat valita asunsa? Tai jos sinun täytyisi kulkea kaupungilla sairaalavaatteissa?
Jokainen meistä voi joutua tilanteeseen, jossa emme selviä arjestamme ilman apuvälinettä. Mitä pidemmäksi tämä aika venyy, sitä enemmän apuvälineestä alkaa tulla osa itseämme. Harvoin apuvälineet kuitenkaan viestivät meistä sitä mitä haluaisimme.
Voisiko apuvälineiden muotoilusta olla apua?
Susanne Jacobson osoitti Aalto-yliopiston väitöstutkimuksessaan, että muotoilulla voi olla merkittävä rooli apuvälineisiin liitetyn leiman vähentämisessä. Muotoilun avulla voidaan myös vaikuttaa siihen, miten apuvälineiden käyttäjät näkevät itsensä ja tulevat nähdyiksi. Jacobsonin tutkimuskohteena olivat nuoret liikuntavammaiset aikuiset. He saattavat kokea apuvälineen käytön leimaavaksi ja pyrkivät usein vaikuttamaan leimaan, esimerkiksi tuunaamalla apuvälinettään.
Tutkimuksessa ilmeni, että apuvälineiden suunnittelussa keskitytään ainoastaan tuotteiden avustaviin toimintoihin. Niiden herättämiä mielikuvia ei yleensä pohdita. Apuvälineet muistuttavat instrumenttia tai sitten tarjolla on vain yksi standardimalli, joka ei istu omaan persoonaan.
Muotoilua hyödyntämällä voidaan päästä ideaalitilanteeseen, jossa apuvälineet eivät pistä häiritsevästi silmään, vaan käyttäjät voivat ilmaista niiden avulla identiteettejään – samalla lailla kuin vaatteillaan. Silmälasit on hyvä osoitus siitä, miten muotoillusta apuvälineestä voi tulla statustuote. Jotkut haluavat parantaa ilmettään kehyksillä, vaikkei heidän näössään ole mitään vikaa.
Kaikki osallisiksi uuden teknologian eduista
Teknologioiden kehittyminen lupaa uusia mahdollisuuksia apuvälineitä tarvitseville. Positiivista on myös, että kun yhä useampi kantaa yllään tekniikkaa, eivät apuvälineetkään erotu niin helposti. Kukaan ei enää ihmettele korvakuulokkeita ja cyborg-romantiikkaa voi pitää jo tyylisuuntana.
Parhaimmillaan avustavat toiminnot sisältyvät samoihin laitteisiin, joita kaikki käyttävät. Suomalaisen Ilkka Pirttimaan kehittämä mobiilisovellus BlindSquare helpottaa näkövammaisten liikkumista ympäri maailman. Kun käyttäjä ravistaa kännykkäänsä tai tökkää sen näyttöä, kertoo sovelluksen ääni hänelle sijainnin. Näin hän osaa vaikkapa jäädä bussista pois oikealla pysäkillä. Sovellus perustuu Pirttimaan ideaan hyödyntää avointa dataa Foursquaresta, paikkatietoon perustuvasta sosiaalisen median palvelusta.
Uusien teknologioiden käyttöönottoa hidastavat ihmisten erilaiset tekniset taidot ja tuotteiden huono käytettävyys. Iäkkäät, jotka palveluista monissa tapauksissa eniten hyötyisivät, kokevat tekniikan käyttöönoton kaikkein hankalimmaksi. Muotoilua kannattaa hyödyntää tähänkin ongelmaan: tutkimusten mukaan esteettisinä pidetyt tuotegrafiikat koetaan niin ikään helppokäyttöisemmiksi.
Kohti yksilöllistä ja kaikille sopivaa
Jacobsonin tutkimuksen keskeinen johtopäätös on, että apuvälineet voidaan nähdä kuten mitkä tahansa tuotteet. Tähän on helppo yhtyä, onhan monilla tuotteilla avustavia ominaisuuksia. Tuoli auttaa meitä istumaan ja pyörä liikkumaan, eivätkä ne saa meitä tuntemaan itseämme vajavaisiksi.
Vaikka apuvälineen käyttö ei itsessään olisi leimaavaa, saattaa arki niiden kanssa silti muodostua osoittelevaksi. Myös ympäristöt voivat vaikuttaa leimaavasti, jopa rajata elämää. Miten moni tilaisuus järjestetäänkään paikassa, johon ei pääse kuin portaita pitkin.
Emmekö siis ottaisi tavoitteeksemme, että ympäristöistä rakennetaan esteettömiä ja että tuotteita pystyy muokkaamaan erilaisten ihmisten tarpeisiin? Lainatakseni tuntemattoman ajattelijan viisaita sanoja: ”Jokainen on jollain tavalla vammainen, mutta kukaan ei ole vammainen kaikessa.”
Lisätietoa Jacobsonin tutkimuksesta: Personoitu apuväline voi vähentää erilaisuuden leimaa
Terhi Hietamäki
Kirjoittaja on tekniikan lisensiaatti ja äitiyslomalla markkinointi- ja viestintäkoordinaattorin toimesta Mediconsult Oy:stä.
Kuva: Pixmac
