Lasten ja nuorten erityisruokavaliotodistukset ovat taas ajankohtaisia. Lähes 900 000 lasta ja nuorta nauttii maksuttoman kouluaterian päivittäin ja parisataatuhatta lasta aterioi kunnallisessa päivähoidossa. Koulu- ja päiväkotiruokailu tukee lasten fyysistä hyvinvointia, ja lisäksi sillä on kasvatuksellinen ja tasa-arvoa edistävä tehtävä. Koululaisista jopa viidennes noudattaa jotakin erityisruokavalioita terveydellisten erityistarpeiden takia tai uskonnollisista tai eettisistä syistä (1,2).
Lääkärintodistus kirjoitetaan sairauden vuoksi tarvittavasta erityisruokavaliosta, mutta ohjeet kunnissa vaihtelevat (3). Joissakin sairauksissa ohjeet ovat selkeät: keliakiaa sairastava lapsi tarvitsee lääkärintodistuksen gluteenittomasta ruokavaliosta, diabeetikko taas syö yleensä tavallista ruokaa. Allergiat ja intoleranssit sen sijaan tuottavat usein päänvaivaa, sillä jopa kolmannes vanhemmista epäilee lapsensa saavan oireita jostakin ruoasta.
Allergiaohjelman viesti on selkeä: tutki ja hoida vaikeat allergiat. Lääkärintodistus kirjoitetaan lapselle, jonka ruoka-allergia on vaikeaoireinen ja vaatii ehdotonta välttämistä. Lääkärin tulee ottaa kantaa, tarvitseeko lapsi vahinkojen varalle adrenaliiniruiskeen. Lisäksi todistus tarvitaan, jos lapsi on allerginen keskeiselle ruoka-aineelle, kuten maidolle tai viljoille, ja tällöin ruoka-aine korvataan tasapainoisen ruokavalion turvaamiseksi. Pikkulasten allergiat paranevat usein ennen kouluikää, ja siksi lääkärintodistus päivitetään 1–2 vuoden välein. Lievien oireiden vuoksi lapsi ei tarvitse erityisruokavaliota, ei allergiatestejä eikä lääkärintodistusta. Lieviä oireita aiheuttavat ruoat, joita tyypillisesti ovat kypsentämättömät kasvikset, siirretään ruokailutilanteessa lautasella syrjään (4,5).
Pääkaupunkiseudulla vuosina 2012–15 tehdyssä LILLA-interventiotutkimuksessa (3) kävi ilmi, että kansallisen allergiaohjelman mukaiset lääkärikunnalle suunnatut selkeät ohjeet eivät olleet tavoittaneet päiväkoti- ja kouluruokailusta vastaavia tahoja. Käytännöt osoittautuivat hyvin kirjaviksi: toisaalla vanhemmat saivat valita lapselle sopimattomia ruokia laajoista listoista, toisaalla vaadittiin lääkärintodistus kaikista vältettävistä ruoista. Todistuspyynnöt ovat ristiriidassa ohjeiden kanssa, ja lääkäri aprikoi, kenelle ja millä perusteilla lääkärintodistus kirjoitetaan.
Kun samassa tutkimuksessa otettiin käyttöön vallitsevaan ohjeistukseen perustuva ilmoituslomake (6), allergiaruokavaliot vähenivät yli 40 %. Myös lääkärintodistuksen sisältö oli aika päivittää. Kaikki voittivat: lasten ruokavalio monipuolistui, päiväkotihenkilökunta oli tyytyväistä, erityisruokavalioiden aiheuttamat kustannukset vähenivät ja tarpeettomista lääkärintodistuksista päästiin eroon. Kun lisäksi suurimmalle osalle sopiva vähälaktoosinen ruoka tarjottiin ilman lääkärintodistusta, ei terveyskeskuslääkäreille jäänyt juuri tarvetta kirjoittaa ruokavaliotodistuksia. Pääkaupunkiseudulla isot kaupungit ovatkin ottaneet uudistetut ohjeet ja lomakkeet nopeasti käyttöön kouluissa ja päiväkodeissa.
Jokin jäi kuitenkin mietityttämään: mitä voisimme lääkärikuntana tehdä, että tieteelliseen tutkimusnäyttöön perustuvat ohjeet tavoittaisivat niiden jalkauttamiseen tarvittavat tahot? Tässä tapauksessa innostunut monitieteellinen ja moniammatillinen työryhmä sai merkittävän uudistuksen aikaan. Hyvän projektimallin mukaan kannattaa priorisoida asiat, joista on vähän vaivaa ja paljon hyötyä. Sitä varten projektissa syntyneet ohjeet, lomakkeet ja lääkärintodistusmalli ovat kansallisesti käytettävissä.
Kirjoittajat:
Anna Kaarina Kukkonen
dosentti
HYKS Iho- ja allergiasairaala
Mika Mäkelä
professori
HYKS Iho- ja allergiasairaala
Kuva: Panthermedia
Kirjallisuutta
1. Opetushallituksen verkkosivut kouluruokailusta: http://www.oph.fi/kouluruokailu
2. Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen verkkosivut, tilastot päivähoidosta: https://www.thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain/lasten-nuorten-ja-perheiden-sosiaalipalvelut/lasten-paivahoito
3. Erkkola M, Saloheimo T, Hauta-Alus H ym. Burden of allergy diets in Finnish day care reduced by change in practices. Allergy, verkossa ensin 27.4.2016. doi: 10.1111/all.12902
4. Dunder T, Kuitunen M, Mäkelä M ym. Lasten allergiat. Ohjeet ehkäisystä, diagnosoinnista ja hoidosta. Suom Lääkäril 2011;66 Liite 18:4–8. http://www.fimnet.fi/cl/laakarilehti/pdf/2011/SLL182011-liite.pdf
5. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Ruoka-allergia (lapset). Käypä hoito -suositus 3.2.2015. www. kaypahoito.fi.
6. Erkkola M, Saloheimo T, Hauta-alus H ym. Päiväkotien allergiaruokavalioiden kuormaa voidaan vähentää käytänteitä uusimalla. Suom Lääkäril 2016;71:1943–50.
Lääkärilehden 33/16 lääketieteellinen pääkirjoitus.
