Mikrobilääkeresistenssi on noussut kansainvälisen politiikan areenalle. Tänä syksynä mikrobilääkeresistenssin torjunta nostettiin kautta aikojen neljäntenä terveysaiheena YK:n yleiskokouksen asialistalle. Maailman poliittiset johtajat vahvistivat New Yorkin kokouksessa sitoumuksensa kansallisen tason konkreettisiin toimiin niin ihmisten, eläinten kuin ympäristönkin näkökulmasta sekä kansainväliseen One Health -yhteistyöhön Maailman terveysjärjestö WHO:n, Maailman eläintautijärjestö OIE:n ja YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n kanssa. Mikrobilääkeresistenssi on myös Maailman talousfoorumin 20 tärkeimmän tulevaisuuden uhkan listalla (1), ja se löytyy sekä Global Health Security Agendalta (2) että G20-kokouksen asialistalta ensi kesäkuussa.
Suomi kuuluu bakteerien hyvän mikrobilääkeherkkyystilanteen takia muiden Pohjoismaiden ja Hollannin kanssa parhaaseen luokkaan Euroopassa ja koko maailmassa (3,4). Resistenssitilanne on kuitenkin näissäkin maissa menossa huonompaan suuntaan. Nyt kun resistenssin torjuntaan pitäisi erityisesti panostaa, Suomessa on vähennetty merkittävästi voimavaroja juuri tämän sektorin kansallisesta laboratorioanalytiikasta.
Mikrobilääkkeiden käyttöluvut Suomessa ovat eurooppalaista keskitasoa, mutta väestöön suhteutettuna käytämme edelleen selvästi enemmän antibiootteja kuin muissa Pohjoismaissa. Parannettavaa löytyy sekä avoterveydenhuollossa että sairaaloissa (5).
Suomessa tehdään parhaillaan mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallista toimintaohjelmaa One Health -hengessä. Esiin nostetaan resistenssin ja lääkkeiden käytön seurannan sekä tartunnan torjunnan lisäksi tiedotus, koulutus ja tutkimus. Mikrobilääkeresistenssin tutkimukseen on maailmalla tarjolla paljon rahaa, mutta usein sen saaminen edellyttää kansallista osapanostusta. Tähän Suomen kannattaisi panostaa nopeasti, sillä muuten putoamme kyydistä.
Marraskuun puolivälissä Suomen eduskunta hyväksyi uuden tartuntatautilain (6). Keväällä voimaan tuleva laki sisältää konkreettisia täsmennyksiä mikrobilääkeresistenssin seurantaan ja torjuntaan. Esimerkiksi jatkossa myös sosiaalihuollon toimintayksikön on torjuttava hoitoon liittyviä infektioita, seurattava tartuntatautien ja lääkkeille erittäin vastustuskykyisten mikrobien esiintymistä ja huolehdittava mikrobilääkkeiden asianmukaisesta käytöstä. Tämä tietää lisää töitä niin laboratorioille kuin kliinikoillekin, sillä toimintayksikön johtajaa velvoitetaan käyttämään apunaan tartuntatautien torjuntaan perehtyneitä terveydenhuollon ammattilaisia, käytännössä sairaanhoitopiirien infektiotiimejä ja kliinisen mikrobiologian laboratorioita. Niiden toivotaan sopivan kansallisesti yhtenäisistä linjauksista yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijoiden kanssa.
Mikrobilääkeresistenssi edellyttää jatkuvaa varuillaanoloa (7), ja siksi tarvitaan myös tiedottamista. Julkisuuskampanjoita ovat mm. marraskuun puolivälissä vietetty YK:n antibioottiviikko (8) ja 18.11. jo yhdeksättä kertaa vietetty Euroopan tautiviraston (ECDC) julistama Euroopan antibioottipäivä (9). Tiedostamista ja konkreettista toimintaa tarvitaan niin poliittisten päättäjien, terveydenhuollon ja muiden alojen ammattilaisten kuin kansalaistenkin tasolla. Emme voi enää tuudittautua ajatukseen, että mikrobilääkeresistenssi on kaukainen asia, joka ei meitä koske. Se on täällä ja meidän kaikkien on aika toimia.
Kirjoittajat:
Antti Hakanen
dosentti, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, ylilääkäri
TYKS Mikrobiologia ja genetiikka
Anni Virolainen-Julkunen
dosentti, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, lääkintöneuvos
sosiaali- ja terveysministeriö
Kirjoitus on lääketieteellinen pääkirjoitus Lääkärilehdestä 1–2/2017.
Kirjallisuutta
1. World Economic Forum: Global Risks 2014, 9. painos. Geneva 2014. www.weforum.org/risks
2. Global Health Security Agenda. http://stm.fi/ministerio/kansainvaliset-asiat/ghsa
3. Jalava J. Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa: Finres 2015. Tampere 2016. www.finres.fi
4. Antimicrobial resistance surveillance in Europe 2014. Stockholm 2015. http://ecdc.europa.eu/en/publications/Publications/antimicrobial-resistance-europe-2014.pdf
5. ESAC-Net-tietokanta: http://ecdc.europa.eu/en/healthtopics/antimicrobial-resistance-and-consumption/antimicrobial-consumption/esac-net-database/Pages/Antimicrobial-consumption-rates-by-country.aspx
6. Tartuntatautilain kokonaisuudistus https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/aineistot/kotimainen_oikeus/LATI/Sivut/tartuntatautilain-kokonaisuudistus.aspx
7. Jalava J. Mikrobilääkeresistenssi vaatii jatkuvaa varuillaanoloa. Suom Lääkäril 2016;71:2621.
8. http://www.who.int/campaigns/world-antibiotic-awareness-week/en/
9. http://ecdc.europa.eu/fi/eaad/
