Syyskuussa 2012 tunnistettiin ennestään tuntematon SARS:n kaltainen koronavirus MERS (Middle East respiratory syndrome coronavirus, MERS-CoV). Tuntemattomien virusten metsästykseen erikoistunut Ron Fouchierin tutkimusryhmä Hollannista onnistui kasvattamaan ja kuvaamaan tämän uuden, geneettisesti SARS:sta selvästi poikkeavan koronaviruksen (1). Mistä tämä uusi virus on ilmaantunut ja minkälaisen uhkan se muodostaa?
Tavalliset koronavirukset ovat hyvin tunnettuja taudinaiheuttajia, ja taudinkuva on yleensä lievä ylähengitystieinfektio. SARS- ja MERS-virukset sen sijaan aiheuttavat useimmiten vakavia infektioita. MERS-infektion taudinkuvana on äkillisesti alkava kuume, yskä ja hyvin vakava, usein äkilliseksi hengitysvajaustilaksi (ARDS) kehittyvä hengitystieinfektio. Lisäksi muina oireina on todettu munuaisen vajaatoimintaa ja suolisto-oireita. Monilla sairastuneilla on jokin vakavalle infektiolle altistava perussairaus.
MERS:n aiheuttamaan infektioon on tähän mennessä sairastunut yli 40 ihmistä ja heistä puolet on menehtynyt (2), kun taas SARS-infektioon menehtyi kymmenesosa sairastuneista. MERS-infektion on havaittu tarttuvan myös ihmisestä toiseen, joskin tämä on edellyttänyt hyvin läheistä kontaktia sairastuneeseen henkilöön.
MERS-viruksen luonnollista isäntäorganismia ja tartunnan lähdettä ei ole vielä onnistuttu löytämään. Viruksen geneettiset analyysit ovat kuitenkin paljastaneet sen olevan tyypillinen lepakoiden koronavirus, ja sen hyvin läheisiä sukulaisia löytyy monista lepakkolajeista (1,3). Virus on voinut siirtyä ihmiseen joko suoraan alkuperäisestä esiintymislajistaan tai joidenkin muiden väli-isäntinä toimivien eläinten kautta. Tartunnan lähteenä voinevat toimia virusta sisältävä eläinperäinen aines tai eläinten eritteet ja niiden saastuttamat elintarvikkeet. Näyttää siltä, että SARS- ja MERS-koronavirukset voivat siirtyä sellaisenaan ihmiseen ja ihmisestä toiseen ilman, että viruksissa tarvitsisi tapahtua mitään sopeutumista edellyttäviä geenimuutoksia.
Vuonna 2003 levinnyt SARS-epidemia, johon maailmassa sairastui yhteensä noin 8 000 ihmistä, osoitti koronavirusten yllätyksellisyyden. Toistaiseksi MERS-virusinfektioon on sairastunut vain pieni joukko ihmisiä, ja kaikilla sairastuneilla on ollut jokin yhteys Arabian niemimaan maihin tai Jordaniaan (1,4). Alun perin tällä alueella tartunnan saaneet henkilöt ovat kuitenkin vieneet taudin mukanaan mm. Britanniaan, Ranskaan ja Tunisiaan, ja näissä maissa on tapahtunut myös sekundaaritartuntoja.
Suomessa on hyvä valmius todeta MERS-virusinfektio. Tartuntaa voi parhaiten välttää hyvän käsihygienian avulla sekä välttämällä läheistä kontaktia sairastuneisiin ja eläinten eritteisiin tai niiden mahdollisesti saastuttamiin ruokatarvikkeisiin. Rokotekehitystyö on myös aloitettu, mutta toimivan rokotteen kehittäminen koronaviruksia vastaan voi olla vaikeaa.
Ilkka Julkunen
LKT, tutkimusprofessori
Janne Tynell
FM, tutkija
Niina Ikonen
FM, tutkija
THL, virologian yksikkö
Kirjallisuutta
1. Zaki AM, van Boheemen S, Bestebroer TM, Osterhaus AD, Fouchier RA. Isolation of a novel coronavirus from a man with pneumonia in Saudi Arabia. N Engl J Med 2012;367:1814–20.
2. http://www.who.int/csr/don/2013_05_18_ncov/en/index.html
3. Annan A, Baldwin HJ, Corman VM ym. Human betacoronavirus 2c EMC/2012-related viruses in bats, Ghana and Europe. Emerg Infect Dis 2013;19:456–9.
4. http://www.ecdc.europa.eu/en/publications/Publications/risk-assessment-middle-east-respiratory-syndrome-coronavirus-MERS-CoV-17-may-2013.pdf
Lue myös: Uuden koronaviruksen tarttuvuudesta ei vielä tarkkaa tietoa
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 22/13.
