Eläinten hyvinvoinnista keskustellaan paljon. Hyvinvointi määritellään sen kautta että eläimet ovat tuntevia olentoja. Eläinten oikeuksiin katsotaan yleisesti oikeus lajityypilliseen elämään.
Tuotantoeläinten, koe-eläinten ja luonnonvaraisina elävien eläinten hyvinvoinnin kysymykset ovat olleet julkisen keskustelun valokeilassa. Tämä onkin tärkeää. Lemmikkieläinten tilanne on kuitenkin jäänyt syrjään. Lemmikkieläimiä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Pitkään ajateltiin, että kauniin koiran kriteereitä voidaan säädellä kirurgisesti siinä missä ihmistenkin. Koiria on jalostettu ja uusia rotujakin on luotu; korvia on muotoiltu ja häntiä typistetty. Typistyksistä on jouduttu lakisääteisesti luopumaan, koska typistäminen sekoitti laumaeläiminä elävien koirien viestinnän merkkijärjestelmän. Koirilla on kymmeniä korvien ja häntien asentoja, joiden viestisisällöt ovat tärkeitä.
Nyt lemmikkieläinpalstat on vaivihkaa täyttänyt keskustelu kastraatiosta. Kastraatio esitetään useilla asiantuntijasivustoilla suositeltavana rutiinitoimenpiteenä. Perusteluja ovat mm. koiran terveyden paraneminen, eliniän piteneminen, epätoivotun tiineyden riskit ja uroskoiran aggressiivisuuden väheneminen sekä omistajan mielenrauha.
Kastraatio auttaa siis kaikkeen. Kiinnostavaa on myös se, että yliseksuaalisessa yhteiskunnassamme lemmikkieläinten seksuaalisen käyttäytymisen säätelyyn puututaan jopa kirurgisesti. Yksikään sivuston esittämä terveysvaikutus ei perustu huolelliseen tutkittuun tietoon.
Takaako kastraatio eläinten oikeudet lajityyppiseen elämään? Koiranomistajat keskustelevat chattipalstoilla siitä, mitä koirille on tapahtunut kastraatio- ja sterilisointitoimenpiteiden jälkeen.
Jotkut kirjoittavat koiriensa rauhoittuneen. Ne ovat tulleet säyseämmiksi. Toiset valittavat, että heidän koiriensa luonne muuttunut.
Moni kertoo että koira ei ajattele muuta kuin ruokaa. Aikaisemmin villi vinttikoira vetäytyy sohvaan ja nukkuu paljon. Se havahtuu ainoastaan jääkaapin oven käydessä. Kuitenkaan koirat eivät välttämättä käyttäydykään koirapuistossa toivotulla tavalla, jotkut kirjoittavat.
Vaikuttaa siltä, että kastraatiosuositukset määrittävät koiran käyttäytymisen ihmisyksilöstä käsin, eivätkä ole huomioineet koirien lajityypillisiä toimintasääntöjä ryhmäeläiminä. Kastroitu poikakoira ei näemmä muiden koirien mielestä ole enää uros, vaan anomalia sukupuolten välissä: sellainen koira joka jää uroskategorian ulkopuolelle, muttei ole narttukaan.
Kun ihmisiä hoidettaessa otetaan käyttöön uusi hoitomenetelmä, päätös pyritään tekemään näyttöön perustuen. Perusteiksi edellytetään sellaisia pitkittäistutkimuksia, joissa hoitomuoto on osoitettu päteväksi ja esimerkiksi haittavaikutukset sellaisiksi, että niiden hoidollinen merkitys on hyötyä vähäisempi. Olen etsinyt tietokannoista koirien kastraation perusteeksi tehtyjä pitkittäisiä eläintutkimuksia. En ole löytänyt toistaiseksi ainuttakaan.
Löysin koiranhoito-oppaita, joissa asiaa käsiteltiin omistajan ja eläimen vuorovaikutuksen ongelmana ja haasteena kasvattajalle.
Marja-Liisa Honkasalo
Kirjoittaja on LKT, dosentti Helsingin yliopistossa ja kulttuurin ja terveyden professori Turun yliopistossa.
Kuva:
Johanna Nykopp
