Sote-uudistus muuttaa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon suhteita ja lasten terveydenhuollon kokonaisuutta (1). Arvo Ylpön ajoista lähtien lastenlääkärit ovat pitäneet tärkeänä paitsi lasten sairauksien hoitoa myös niiden ennaltaehkäisyä. Koulutuksessa painopiste on sairauksien hoidossa, ja lasten terveydenhuollon kehittäminen on jäänyt yliopistoissa lastentautien, kansanterveystieteen ja yleislääketieteen väliin. Pitäisikö lastenlääkärien toimia nykyistä enemmän avoterveydenhuollossa?
Kansanterveyslaki 1972 varmisti terveydenhuoltopalvelut kaikille kansalaisille (2). Lääkintöhallituksen ohjeet, valtionosuusjärjestelmä ja lääninhallitukset varmistivat, että koko maa toimi yhdenmukaisesti.
Terveyskeskuksissa työskenteli 1970-luvulla niin yleis- kuin erikoislääkäreitäkin. Osa lastenlääkäreistä ja gynekologeista piti sairaalatyön lisäksi muun muassa neuvolavastaanottoa ja tunsi terveyskeskusten toiminnan ja toimijat. Lääkintöhallitus lakkautettiin 1990-luvun alussa, normiohjaus purkautui ja kuntien päätäntävalta lisääntyi. Lama karsi lapsiperheiden palveluja, ja väestövastuumalli “vauvasta vaariin” yleistyi kunnissa. Neuvolatoiminta ja kouluterveydenhuolto jäivät usein toimimaan omina sektoreinaan. Päätoimiset neuvola- ja koululääkärit katosivat lähes tyystin muun muassa epätasa-arvoisen palkkauksen takia.
Moni kunta on luopunut väestövastuujärjestelmästä, mutta terveyskeskuksissa on yhä pulaa pysyvistä lääkäreistä. Myös työoloissa olisi korjaamista. Perustasolle toivotaan enemmän erikoislääkärien konsultaatioita. Terveydenhuoltolain toivotaan madaltavan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon raja-aitoja.
Lasten terveydenhuollon on voitava vastata yhteiskunnan haasteisiin. Sairaaloiden tulee taata vakavimpien sairauksien hoito ja päivystystoiminta. Suurin osa lasten sairauksista on kuitenkin “tavallisia” lastentauteja, jotka voidaan hoitaa laadukkaasti avohoidossa sekä julkisella että yksityispuolella. Osaavan erikoissairaanhoidon vieminen lähelle lapsiperheitä ja kasvuympäristöä nopeuttaa hoidon saatavuutta ja on kustannustehokasta.
Toimivia avohoitopediatrisia yksiköitä on esimerkiksi Turussa, Kuopiossa ja Oulussa. Lisäksi joissakin terveyskeskuksissa on yksittäisiä lastenlääkäreitä, -neurologeja ja -psykiatreja.
Avohoitopediatriassa lastenlääkärin työn ytimessä on kiinteä yhteistyö koko perusterveydenhuollon ja sosiaalisektorin kenttään. Terveyskeskuksessa lastenlääkäri on sekä konsultti että erilaisten toimintatiimien jäsen. Hän seuloo ja ohjaa perusterveydenhuollon lähetteitä erikoissairaanhoitoon siten, että lapsi saa mahdollisimman oikea-aikaisen hoidon oikeassa paikassa.
Perusterveydenhuoltoa tulisi vahventaa tuomalla lastenlääkäreitä takaisin avohoidon tueksi. Lisäksi lastentautien päivystysvalmiudet sairaaloissa on taattava joustavilla uudelleenjärjestelyillä. Moni avoterveydenhuollon lastenlääkäri on jo nyt mukana alueensa erikoissairaanhoidon päivystyksessä.
Mitä paremmin kunnat yhteistyössä organisoivat avohoitopediatrian, sitä tarkemmin voidaan myös vaativa erikoissairaanhoito järjestää. Hyvin organisoitu ja sosiaalisektoriin verkostoitunut avohoitopediatrian yksikkö auttaa myös syrjäytymisen ehkäisyssä. Yksikkö, joka pienimmillään muodostuu lääkäri–hoitajaparista, voi toimia monipuolisesti lapsen ja perheen hyvinvointia sekä perusterveydenhuoltoa tukevana dynamona.
Minna Aromaa
dosentti, lastentautien ja terveydenhuollon erikoislääkäri, ylilääkäri
Turun kaupunki, lasten ja nuorten poliklinikka
Elina Hermanson
LT, lastentautien erikoislääkäri, ylilääkäri
Helsingin kaupunki, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto
Henrikka Aito
LT, lastentautien erikoislääkäri, ylilääkäri
Porvoon aluesairaala
Merja Hietanen
LL, lastentautien ja yleislääketieteen erikoislääkäri, apulaisylilääkäri
Ylöjärven terveyskeskus
Pirkko Keronen
LL, lastentautien erikoislääkäri, vs. apulaisylilääkäri
Länsi-Uudenmaan sairaala
Anna-Maija Kujari
LT, lastentautien erikoislääkäri
Kaarinan terveyskeskus
Jarmo Salo
LT, lastentautien erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri
THL
Outi Strid
LL, lastentautien erikoislääkäri
Ritva Virransalo
LL, lastentautien ja yleislääketieteen erikoislääkäri
Etelä-Karjalan keskussairaala
Päivi Vähäsarja
LL, lastentautien erikoislääkäri
Oulun kaupunki, lastentaudit
Päivi Hynninen
LL
Mustijoen perusturva, perheneuvola
Matti Sippola
LL, lastentautien erikoislääkäri
Rukan Lääkäripalvelu Oy
Jussi Mertsola
professori, lastentautien erikoislääkäri, ylilääkäri
TYKS, lasten ja nuorten klinikka
Kirjoittajat kuuluvat Suomen Lastenlääkäriyhdistykseen.
Kirjallisuutta
1. Koordinaatioryhmän linjaus kuntauudistuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen yhteensovittamiseksi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain keskeisiksi periaatteiksi. Muistio 8.5.2013, STM:n tiedote 2013: Kohti yhdenvertaisia ja kattavia sote-palveluja.
2. Kansanterveyslaki 1972. www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1972/19720066
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 5/14.
