Lasten ja nuorten COVID-19-rokotukset ­ turvaavat koulunkäynnin

Juuri koulujen alkaessa käynnistettiin 12–15-vuotiaiden lasten ja nuorten koronarokotukset. Suositus tämän ikäryhmän COVID-19-rokotuksista tuli voimaan valtioneuvoston asetuksen muutoksella 9.8.2021. Lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvien 12–15-vuotiaiden rokotukset aloitettiin jo aiemmin kesällä.

Lapset sairastuvat harvoin vakavaan korona­infektioon (1). Suomessa 10–19-vuotiailla on todettu noin 17 000 varmistettua COVID-19-ta­pausta. THL:n tietojen mukaan vain viitisenkymmentä on tarvinnut sairaalahoitoa, noin viisi tehohoitoa eikä kukaan ole kuollut.

Miksi sitten rokotuksia suositellaan tälle ikäryhmälle, jos tauti on niin lievä?

Lasten vaikeiden taudinkuvien määrä on riippuvainen epidemian voimakkuudesta. Yhdysvalloissa COVID-19:n vuoksi sairaalahoitoon joutuneiden osuus 12–17-vuotiaista oli jo viime keväänä kaksi kertaa suurempi kuin vuoden ­2009 influenssapandemiassa (2). Joskus lapsille kehit­tyy vakava jälkitauti, hyperinflammato­rinen ­oire­yhtymä MIS-C (3). Osalle voi jäädä pitkäkestoisia oireita lievänkin korona­infektion jälkeen, tosin harvemmin kuin aikuisille (4).

Vaikka lapset ja nuoret ovat enimmäkseen pysyneet fyysisesti terveinä koronapandemian aikana, he ovat silti joutuneet kärsimään tilanteesta suhteettoman paljon. Pandemiarajoitukset ovat kestäneet kohta puolitoista vuotta. Lasten pitää päästä kouluun, tapaamaan kavereita, harrastuksiin ja elämään tavallista elämää. Tärkeä peruste 12–15-vuotiaiden rokotussuositukselle onkin se, että rokotesuojan avulla estetään koronatapauksista johtuvia eristyksiä ja karanteeneja ja turvataan koulunkäynti (5).

12 vuotta täyttäneille lapsille ja nuorille on hyväksytty kaksi mRNA-rokotetta, Pfizerin ja Biontechin Comirnaty ja Modernan Spikevax. Molempien teho nuorten oireista tautia vastaan on kliinisissä tutkimuksissa ollut erittäin hyvä (6, Modernan osalta julkaisematon tieto). Erittäin tarttuva deltavariantti voi aiheuttaa rokotetuille oireettomia tai lieväoireisia tauteja.

mRNA-rokotteet ovat aiheuttaneet lapsille ja nuorille samankaltaisia haittavaikutuksia kuin aikuisille: pistoskohdan kipua ja lyhytkestoisia yleisoireita (6). Erityisesti toisen annoksen jälkeen on joissakin maissa todettu myo- tai perikardiitteja, useimmiten nuorilla miehillä (7). Tapaukset ovat olleet harvinaisia, useimmiten lieväoireisia, ja potilaat ovat toipuneet nopeasti.

Koronarokotuksia annetaan nuorille kouluterveydenhuollossa ja yleisissä rokotuspisteissä. Pääsääntö on, että 12–15-vuotias saa itse päättää rokotuksestaan. Ennen rokotusta kuitenkin ­arvioidaan, onko nuori kykenevä päätöksentekoon. Jos hän ei halua tai osaa päättää, rokottamiseen tarvitaan huoltajien lupa. Kouluterveydenhoitajat ja muut ammattilaiset tekevät vaativaa ja arvokasta työtä, kun he käyvät yhdessä nuorten kanssa rokottamiseen liittyviä kysymyksiä läpi. Avoin tiedottaminen lapsille ja nuorille ja heidän vanhemmilleen on tärkeää.

Alle 12-vuotiaiden lasten COVID-19-rokotetutkimukset etenevät nopeasti. Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän Lasten koronarokottamisen alatyöryhmä on jo käynnistänyt arviointityön pienten lasten koronarokotuksista. Työryhmä arvioi tieteellisten julkaisujen, viranomaistietojen ja epidemiologisen ­mallintamisen ­perusteella COVID-19:n lapsille aiheut­tamaa tauti­taakkaa, sen vaikutusta lasten muuhun elämään, rokotteiden tehoa ja turvallisuutta, rokotusten vaikutusta epidemian hallintaan sekä niiden hyväksyttävyyttä ja toteutettavuutta.

Ville Peltola

professori, osastonylilääkäri

Turun yliopisto, Tyks, lasten ja nuorten klinikka

Terhi Tapiainen

professori, lasten infektiolääkäri

Oulun yliopisto, Oys Lapset ja nuoret

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 33/2021.