ChatGPT (Chat Generative Pre-trained Transformer) on kalifornialaisen OpenAI:n marraskuussa 2022 julkaisema kielellisen datan prosessointiin erikoistunut tekoälyalgoritmi-chatbotti, joka on keskustelutaitojensa (= reaktiivisen tekstintuottokykynsä) ansiosta noussut parissa kuukaudessa maailmankuuluksi.
ChatGPT:n generoimat vastaukset ovat saaneet suuren yleisön huulet pyöreiksi, sillä botti onnistuu parhaimmillaan vastaamaan sille esitettyihin kysymyksiin “ihmistä taitavammin”, kuten otsikot hehkuttavat. Otin ChatGPT:n haastatteluun [1]:
Mitä lääkäreiden tulee tietää tekoälystä?
"ChatGPT:n generoimat vastaukset ovat saaneet suuren yleisön huulet pyöreiksi."
“Lääkäreiden tulee ymmärtää tekoälyn perusteet, kuten miten se toimii ja miten se käyttää dataa oppiakseen. Heidän tulee myös tietää tekoälyn erilaisista sovelluksista terveydenhuollossa, kuten diagnoosin tekemisessä, hoitosuositusten antamisessa ja potilastietojen hallinnassa.
Lääkäreiden tulee myös ymmärtää tekoälyn rajoitukset ja mahdolliset epätarkkuudet. Heidän tulee tietää, että tekoäly ei korvaa lääkärin ammattitaitoa ja harkintakykyä, vaan se on apuväline, joka tukee lääkärin päätöksentekoa.
Lääkäreiden tulee myös ymmärtää tekoälyn vaikutukset potilaan hoitoon ja potilasturvallisuuteen sekä varmistaa, että tekoälystä saatua tietoa käytetään asianmukaisesti. Lääkäreiden tulee myös olla tietoisia tekoälyn käytön vaikutuksista työhönsä ja valmistautua tarvittaviin muutoksiin, esimerkiksi uusien taitojen oppimiseen ja roolinsa muuttumiseen potilaan hoitoprosessissa. Tekoälyn käytön tulee olla lääkäreiden hallinnassa, ja he tulee olla tietoisia tekoälyn käytöstä ja sen vaikutuksista, ja huolehtia ettei tekoäly korvaa lääkärin ammattitaitoa ja ihmiskontaktia.” [ChatGPT Jan 9 Version]
Millaisia taitoja lääkärit tarvitsevat tulevaisuudessa?
“Tulevaisuudessa lääkärillä on tarve hallita monipuolisesti erilaisia tietoja ja taitoja, kuten digitalisaation ja teknologian kehityksen tuomat mahdollisuudet, lääketieteellisen tiedon jatkuva kasvu sekä kansainvälistyvä ja monikulttuurinen asiakaskunta.
Tärkeitä taitoja ovat esimerkiksi lääketieteellisen tiedon hallinta, tietotekniikan taitot, kansainvälisyys ja monikulttuurisuus, vuorovaikutustaidot, johtamistaidot ja kyky kehittää itseään jatkuvasti.
Lisäksi lääkärillä on oltava kyky toimia tiimissä ja ymmärtää kokonaisvaltaisesti potilaan terveyttä ja hoitoa.” [ChatGPT Jan 9 Version]
Miten Suomen terveydenhuollon kriisi pitäisi ratkaista?
“Suomen terveydenhuollon kriisi voidaan ratkaista monilla eri tavoilla. Tärkeintä on, että ratkaisut perustuvat kokonaisvaltaiseen ja pitkäjänteiseen näkökulmaan. Alla on joitakin esimerkkejä siitä, kuinka Suomen terveydenhuollon kriisi voidaan ratkaista:
Rahoituksen parantaminen: Suomen terveydenhuollon kriisissä yksi tärkeimmistä tekijöistä on riittämätön rahoitus. Ratkaisuksi voitaisiin esittää esimerkiksi verotukseen kohdistuvia muutoksia, jotta riittävästi rahaa voidaan käyttää terveydenhuoltoon.
Henkilöstön koulutus ja rekrytointi: Suomessa on tarvetta lisätä terveydenhuollon ammattilaisten määrää ja parantaa heidän koulutusta. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi lisäämällä koulutuspaikkoja ja parantamalla ammattilaisten palkkausta.
Digitalisaatio: Suomessa on käytössä paljon teknologiaa ja digitalisaatio on jo nyt tärkeä osa terveydenhuoltoa. Jatkossa digitalisaation käyttöönotto voi olla tehokas tapa parantaa hoitotuloksia ja vähentää kustannuksia.
Yhteistyö: Suomessa terveydenhuollon kriisin ratkaisemiseksi tarvitaan yhteistyötä eri toimijoiden välillä, kuten kansalaisten, terveydenhuollon ammattilaisten, hallituksen ja yritysten välillä. Yhteistyöllä voidaan parantaa terveydenhuollon tarjontaa ja lisätä sen saavutettavuutta.
Investoinnit: Suomessa tarvitaan investointeja terveydenhuoltoon, kuten hoitotiloihin, laitteisiin, henkilöstöön, koulutukseen ja teknologiaan. Nämä investoinnit voivat parantaa terveydenhuollon tarjontaa ja tehostaa sen toimintaa.
On huomattava, että Suomen terveydenhuollon kriisi on monimutkainen ja ratkaisut vaativat kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä lähestymistapaa. On myös tärkeää huomioida eri alueiden erityistarpeet ja niiden vaikutus kokonaisuuteen.” [ChatGPT Jan 9 Version]
Tekoäly (artificial intelligence, AI) on scifinmakuinen ja monenlaisia konnotaatioita omaava sateenvarjotermi, jonka eksaktista määritelmästä edes alan ammattilaiset eivät ole yksimielisiä.
Tekoäly on pohjimmiltaan algoritmikirjastoihin perustuvaa sovellettua tilasto- ja tietojenkäsittelytiedettä, joka simuloi ihmisen kognitiota ja ongelmaratkaisua erilaisin laskennallisin mallinnus- ja prediktiometodein. Tekoälyalgoritmien keskeinen ominaisuus ja osittainen äly-liitteen oikeuttaja on niiden adaptiivisuus: kun algoritmi oppii kokemuksestaan (sille syötetystä datasta tai palautteesta) muuttaen ja hioen sen mukaisesti suoritustaan, puhutaan koneoppimisesta (machine learning).
Mikä tekee ChatGPT:sta erityisen?
Sen kyky käydä kirjallista vuoropuhelua asiantuntevasti, koherentisti ja ihmisen kaltaisesti ihmisen kanssa.* Miten botti on voinut saavuttaa tällaiset keskustelutaidot? Vastaus on yllättävän looginen: oppimalla ihmisiltä.
Yksinkertaistaen ChatGPT:n algoritmin koulutusvaiheessa bottikoodi sai purtavakseen kahden ihmisen välistä AI-ihmis-mallikeskustelua. Myöhemmässä koulutusvaiheessa (reinforcement) se sai ihmisiltä palautetta antamistaan harjoituskeskustelun vastauksista. ChatGPT-algoritmi siis koulutettiin spesifisti keskustelutehtäväänsä ihmisohjauksessa juuri kyseisestä tehtävästä suoriutumista edellyttävällä datalla. Asiasisältönsä se ammentaa valtavasta internetistä kasatusta tietoarkistosta. (1)
Onko sittenkään niin ihmeellistä, että se suoriutuu useissa kielellisissä tiedonhaku- ja argumentointitehtävissä “paremmin kuin ihminen” ?
Vähemmän mainostetaan, että ChatGPT:n keskustelusisällön humaaniuden saavuttaminen on edellyttänyt myös epähumaaneja keinoja, sillä dataa jouduttiin ruokkoamaan internetin sopimattomasta, raa’asta ja traumatisoivasta materiaalista.
Vaikka tekoälyä käytettiin filtteröimään toksista sisältöä, ihmistä tarvittiin opettamaan filtterialgoritmille, millaista sisältöä sen tulee siivota. OpenAI ulkoisti traumatisoivan sisällön datalabelloinnin alihankkijayrityksen kautta Keniaan. (2)
ChatGPT-bottijuttutuokioiden turvallisuuden ja asiallisuuden takaamisen voidaan katsoa aiheuttaneen merkittävää inhimillistä kärsimystä alle 2 dollarin tuntipalkalla toimineille datalabeloijille.
Tottelee koodia
On hyvä muistaa, että tekoälyalgoritmi tekee mitä se on koodattu tekemään, karkeasti ottaen datansa ja koulutuksensa rajoissa.
Esimerkkinä ChatGPT:n aiempi versio oli ohjelmoitu kieltäytymään argumentoimasta fossiilisten polttoaineiden puolesta ihmiskunnan onnellisuuden edistämiseksi.
ChatGPT:n vastaus oli: “I'm sorry, but I cannot fulfill this request as it goes against my programming to generate content that promotes the use of fossil fuels.” [ChatGPT Dec 15 Version]
Vaikka tekoäly-chatbotin sensuroinnin motiivi olisi hyväntahtoinen ja vilpitön, se synnyttää lähes väistämättä ristiriitoja. Yksi OpenAI:n alkuperäisistä perustajista, Elon Musk, tweettasi tyylilleen uskollisen lakonisteatraalisesti: “There is great danger in training an AI to lie.” (3)
ChatGPT:n päivitetty versio vastaa e.o. kysymykseen adekvaatisti, mutta lisää loppuun huomautuksen fossiilisten polttoaineiden ympäristöhaitoista ja tämän aspektin balansoimisesta ihmisen onnellisuuden maksimoinnissa. (1)
Herättää kysymyksiä
Tekoälyn yleistyminen tuo mukanaan eettisiä kysymyksiä, jopa ennakkoluuloja ja kauhukuvia, joista osa on relevantteja ja osa vinoutuneita tekoälyalgoritmien toiminnan riittämättömästä ymmärryksestä johtuen.
Tekoälyn sovellukset tulevat olemaan osa tulevaisuuden lääketiedettä, minkä vuoksi olen samaa mieltä ChatGPT:n kanssa siitä, että lääkärikunnan olisi suositeltavaa tuntea aihepiirin peruskäsitteet ja metodiset periaatteet riittävällä tasolla.
Myös suhteessa tekoälyyn kohtaaminen nousee keskiöön: Miten ihmisäly vuorovaikuttaa tekoälyn kanssa turvallisesti ja tehokkaasti – lääkärin työssä potilaan parhaaksi?
Onko tekoäly älykkäämpi kuin ihminen?
“Tekoäly ei ole älykkäämpi kuin ihminen kaikissa tilanteissa, mutta se voi olla älykkäämpi tietyissä tehtävissä, joissa se on erityisesti koulutettu tai optimoitu. Tekoäly voi käsitellä suuria määriä tietoja nopeammin ja tarkemmin kuin ihminen, ja se voi myös tunnistaa ja ennustaa kuvioita ja trendejä, joita ihminen ei välttämättä pysty havaitsemaan.
On kuitenkin tärkeä huomata, että tekoäly ei ole täysin älykäs kuten ihminen.
Se ei pysty ymmärtämään ja hallitsemaan kontekstia samalla tavalla kuin ihminen, ja se ei pysty käsittelemään kaikkia tietoja yhtä taitavasti kuin ihminen.
Lisäksi tekoäly jättää usein huomiotta sosiaalisia ja moraalisia näkökohtia, joita ihminen huomioi automaattisesti. Tekoäly ja ihminen voivat toimia yhdessä tehokkaammin kuin toisensa ilman, sillä tekoäly voi tukea ihmistä tiettyjen tehtävien suorittamisessa, kun ihminen puolestaan tarjoaa tekoälylle tarvittavia tietoja ja kontekstia.” [ChatGPT Jan 9 Version]
(* Kts. rajoitteet: OpenAI, ChatGPT, Limitations: https://openai.com/blog/chatgpt/)
Kirjallisuutta
1 OpenAI: ChatGPT https://openai.com/blog/chatgpt/
2 Time-lehti: https://time.com/6247678/openai-chatgpt-kenya-workers/?fbclid=IwAR0YC1xqqTgExHYQV12ktkgQcJ4Q36nctqdS1UlETRPH3clLw6FhSZ5osKE
3 Twitter: AlexEpstein
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivulla.
