Toukokuussa kouluterveydenhoitajan vastaanotolla lapsista aistii kasvavan levottomuuden. Koululaisten kesäloma on pian alkamassa. Ajatus suvivirttä seuraavista viikoista ei nosta hymyjä kaikkien kasvoille. Tätä kolumnia varten jututtamani kouluterveydenhoitajat kertovat loman ahdistavan osaa lapsista.
Joillekin lapsille koulu on yhtä kuin arjen rakenteet, joita koti ei pysty antamaan. Ilman rakenteita päivistä tulee levotonta kuljeskelua tai kotiin jumittumista. Vuorokausirytmi kääntyy päälaelleen, ruokailut unohtuvat tai sitten syömisestä tulee keino täyttää päivän tyhjyyttä.
Yksinäiselle lapselle kesä ei ole lepoa ja leikkiä. Loma voi tarkoittaa loppua vähäisille kontakteille kodin ulkopuolella, ikätoveriseurasta sivuun jäämistä kahdeksi pitkäksi kuukaudeksi ja eristyneisyyden tunteen vahvistumista.
Joltakin nuorelta loma vie elämästä pois ainoat vakaat aikuishahmot. Ne ihmiset, jotka osaavat nähdä nuoren oikein ja antaa tukensa.
Loma on hyväksi, mutta harvoin silloin, jos se tarkoittaa tahatonta yksin jäämistä ja osattomuutta. Onnistuessaan loma on kukoistuksen aikaa.
Nussbaumin teorian mukaan kukoistus koostuu kymmenestä ihmisen ominaisuudesta, joita tulisi tukea. Niiden joukossa ovat yhteys toisiin ihmisiin, osallisuus, lupa ajatteluun ja leikkiin.
Joskus terve lapsi ei leiki. Kesäloma eriarvoistaa ja rajaa yksinäiselle tai vähävaraisen perheen lapselle paikan yhteisön ulkopuolelta. Köyhällä lapsella ei ole potkulautaa, ei kesäkauden muotivaatteita tai rahaa jäätelötötteröön.
Menkää metsään ja leikkikää vaikka kävyillä, neuvomme me hyväosaiset niukkuuden keskellä eläviä. Mutta niukkuus ei ole vain rahan puutetta, vaan olosuhde, joka määrittää perheen tunnetilaa ja jaksamista. Niukkuus voi tarkoittaa jokapäiväistä selviytymistaistelua ja jatkuvaa huolta. Sinnittelyllä ja kekseliäisyydelläkin on rajansa.
Niukkuus kaventaa perheen elämää, kun mahdollisuudet karsiutuvat. Sivussa saattavat katketa kaverisuhteetkin. Joukkoon kuuluminen ja omaan vertaisryhmään kiinnittyminen olisivat kuitenkin nuoren kehityksen kannalta tärkeitä kokemuksia.
Kesäloma on niukkuuden keskellä elävälle perheelle merkittävä kuluerä. Lapsi ei syö koulussa, vaan kotona. Mistä rahat? Lomaviikkona säännöllinen koululounas korvautuu jollain vähemmän ravitsevalla. Haastattelemani kouluterveydenhoitajat kertovat, että osa lapsista palaa kouluun ärtyneinä ja nälkäisinä, osa laihtuneina. Lapsi toivoisi retkeä vesipuistoon tai Muumimaailmaan, teini taas hampurilaisateriaa. Mistä rahat?
Osalle nuorista kesä on työaikaa, ei lomaa tai leikkiä. Töissä on käytävä, jotta voi auttaa perhettä pärjäämään ja saa ehkä hankittua itselleen jotain pientä omaa. Jos kesätöitä ei ole, se on ahdistuksen paikka. Ja monella ei ole.
Onneksi jossain on huomattu loma-ajan eriarvoistava vaikutus. Muutamien kaupunkien puistoissa on ilmaista soppaa arkipäivisin koululaisille ja kesäleirejä tarjotaan edulliseen, tuettuun hintaan. Nämä ovat monelle perheelle tervetulleita laastareita ja keino selvitä taas yhden kesän yli.
Kun lomat ovat ohi, tietävät kouluterveydenhoitajat, ettei kaikilta lapsilta kannata kysellä, mitä kesällä tuli tehtyä. Osa nuorista palaa kouluun käsivarret täynnä festarirannekkeita ja iholla etelän loman rusketus. Toisten silmissä hehkuu huojennus siitä, että koulu taas alkaa. He tulevat heti tarkistamaan kouluterkkarin ovelle, että tuttu aikuinen on yhä paikallaan.
Kirjoittaja
Miila Halonen
Nuorisolääkäri, joka uskoo yhä hyvinvointivaltioon.
Artikkeli on julkaistu alun perin Lääkärilehdessä 23/2019.
