Maailmalta kantautuu uuden terveystrendin merkkejä. Niiden mukaan ihmiset eivät enää suostu odottamaan seuraavaa lääkärikäyntiä toimettomina. He etsivät verkosta tietoa, lataavat kännyköihinsä terveyssovelluksia, ostavat laitteita kehonsa tarkkailuun ja keräävät dataa, jotta saavuttaisivat parempia hoitotuloksia.
Ennusteiden mukaan digitaalisten omahoidon tuotteiden ja palveluiden kysyntä vain lisääntyy, kun tekniikasta tulee halvempaa ja tehokkaampaa. Kuluttajapotilaat pääsevät keräämään ostoskoreihinsa tavaraa, joka pärjää vertailussa nykyiselle erikoissairaanhoidon välineistölle.
Keitä nämä kuluttajapotilaat oikein ovat?
Tiedon haku ja ostosten tekeminen vaativat vähän vaivannäköä ja aktiivisuutta. Siitä voi päätellä, että kuluttajapotilaat eivät ole kaikkein huonokuntoisimmasta päästä.
Nettisukupolven edustajat ovat tottuneet hankkimaan tietoa ja valitsemaan. Mutta eivät kaikki kuluttajapotilaat ole nuoria. Löytyy varttuneempia, jotka haluavat yhtä lailla vaikuttaa itse terveyteensä. He etsivät tarpeisiinsa sopivia tuotteita ja palveluita, joiden avulla terveydentilan seuraaminenkin onnistuu oman elämänrytmin mukaisesti milloin ja missä vain. Innokkaimmat aloittavat omahoidon jo ennen sairastumistaan, esimerkiksi terveellisiin valintoihin ohjaavien mobiilipelien avulla.
Etähoidon ja ennaltaehkäisyn lisäksi omahoidon kuluttajamarkkinoille on odotettavissa uutta valikoimaa kotihoitoon. Myös kasvavasta seniorien joukosta löytyy siis ostovoimaisia potilaita. Heille tarjotaan mahdollisuutta hoitaa itseään kotoa käsin ja säilyttää siten itsenäisyytensä ja toimintakykynsä.
Miten heillä riittää rahaa?
Vaikka omahoidon laitteista joutuu vielä maksamaan, lukuisia terveys- ja hyvinvointisovelluksia voi ottaa käyttöönsä ilmaiseksi. Jollei ole kyse julkisen tahon tukemasta palvelusta, toiminta rahoitetaan yleensä myymällä sovelluksen tietoja tutkimuksen tai markkinoinnin tarpeisiin. Muun muassa haetut sairaudet ja ruokavaliot kiinnostavat monia.
Huomattava osa kuluttajapotilaista näyttää hyväksyvän menettelyn. Samalla ansaintalogiikalla pyörivä vertaistukisivusto PatientsLikeMe.com kerää käyttäjiä. Intelin teettämän globaalin selvityksen mukaan jopa 84 prosenttia ihmisistä olisi valmis jakamaan anonyymisti henkilökohtaisia terveystietojaan, kuten laboratoriotuloksiaan, jos sillä tavoin saadaan alennettua hoitojen maksuja.
Entä jos he ovatkin vain mainonnan uhreja?
Kuluttajille suunnatun terveysteknologian bisnespotentiaali on huomattu. Kauppa käy, vaikkei kaikkien tuotteiden vaikuttavuutta ole edes tutkittu. Myös Suomessa syntyy alan startup-yrityksiä maailmanvalloitus mielessään. Ja hyvä niin. Tarvitsemme menestystarinoita, jotta pystymme tulevaisuudessakin takaamaan hyvinvointipalvelut kaikille.
Aloittavan yrityksen näkökulmasta suurin haaste on, miten päästä testaamaan ideoitaan yhdessä suomalaisten kuluttajien ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Huonoimmassa skenaariossa isot maat jakavat markkinat nenämme edestä.
Alan houkuttelevuutta lisäävät toiveissa siintävät innovaatiot, joiden avulla voitaisiin edistää koko ihmiskuntamme terveyttä. On kieltämättä kutkuttavaa kuvitella, että ennaltaehkäisyyn keksittäisiin – tai on jo keksitty – toimiva ratkaisu, joka auttaisi elintapojen muutoksessa apua oikeasti tarvitsevia. Meillä olisi vihdoin keino päästä eroon terveydenhuoltoamme eniten kuormittavista kroonisista taudeista.
Sitä voisi jo kutsua kulutusjuhlaksi.
Terhi Hietamäki
Kirjoittaja on tekniikan lisensiaatti ja äitiyslomalla markkinointi- ja viestintäkoordinaattorin toimesta Mediconsult Oy:stä.
Kuva: Panthermedia
