Viikko sitten presidentti Sauli Niinistö julisti valtiopäivät avatuksi. Tiedotustilaisuuden lopuksi hän esitti huolensa suomalaisten huonosta kunnosta.
Myös puheessaan eduskunnalle Niinistö kehotti kansanedustajia pitämään huolta henkisestä ja fyysisestä jaksamisestaan.
Presidentin huoli on aiheellinen. Keskimääräinen suomalainen on ylipainoinen ja viettää liikaa aikaa paikoillaan. Miesten BMI on jo 27 ja naistenkin 26. Valveillaoloajasta miehet ovat paikallaan 9 tuntia ja 17 minuuttia ja naiset 8 tuntia 44 minuuttia. Askelia työikäisille kertyy päivässä 7 247. Askeleet ovat vähentyneet 400:lla vuodesta 2017. (1)
Parkkihalliin pysäköidystä autosta on mahdollista siirtyä neljä kerrosta ylempänä sijaitsevan Burger Kingin tiskille alle 40 askeleella.
Kun vaalien alla maalailtiin säännöllisiä terveystarkastuksia koko kansalle, maksutonta psykoterapiakoulutusta mielenterveysongelmien selättämiseksi sekä heiteltiin yksinkertaista klassikkolausetta “lääkäriin pitää päästä”, jää politiikkaa seuraavan lääkärin päällimmäiseksi tunteeksi helposti turhautuminen. Sitä, että ihmiset yrittävät tehdä valintoja epäterveessä ympäristössä, ei muuteta vastaanottohuoneissa. Esimerkiksi väestön lihomisesta valtaosan selittää ruokaympäristön muutos. (2)
Suuri muutos
Jokapäiväinen elämäni kohtasi muutoksen muutama vuosi sitten. Lastenvaunujen tultua vakiovarusteekseni olen ryhtynyt hissien aktiivikäyttäjäksi.
Olen oppinut muistamaan ulkoa lukuisten vanhojen museoiden ja virastojen piilotettujen hissien sijainnit.
Kauppakeskuksissa muistini sijaan harjoitan pitkämielisyyttä: kerta toisensa jälkeen näen, miten minun ja rollaattorimummojen ohi nousee hissi toisensa perään täynnä hyväjalkaiselta vaikuttavia ihmisiä. En kuitenkaan syytä kanssaeläjiäni epäkohteliaisuudesta – monissa uusissa rakennuksissa ei yksinkertaisesti vaikuta olevan portaita.
Otin askelmittaa Tampereen Ratinassa. Parkkihalliin pysäköidystä autosta on mahdollista siirtyä neljä kerrosta ylempänä sijaitsevan Burger Kingin tiskille alle 40 askeleella. Jos samaan rakennukseen saapuu pyörällä, pelkästään pyöräparkista ulko-oville siirtymiseen vaaditaan askelia tuplasti enemmän.
Jalkapatikka jatkuu kohtalaisen terveellistä lounasta etsiessä. Etsiä sitä nimittäin täytyy.
Tällaisissa arjen pienissä teoissa ja tekoihin tuuppauksissa lähtevät erkanemaan ne huonokuntoiset, jotka voivat yhä huonommin ja hyväkuntoiset, jotka voivat yhä paremmin.
Selvää on, kumpi ryhmä innokkaammin saapuisi säännöllisiin terveystarkastuksiin.
Ei ole syytä turhautua
Poliitikkojen heittoihin ei auta kuitenkaan turhautua. Vaalilupaukset ovat oma lukunsa eikä sokerivero taitaisi olla kovin myyvä sellainen.
Vähin äänin vaikuttaa kuitenkin tapahtuvan. Lähes kaikki eduskuntapuolueet kannattavat elintarvikkeiden terveysperusteista verotusta. Sokeripitoisten virvoitusjuomien verotuksen osalta tämä on juuri toteutumassa. (3)
Lait ovat avainasemassa kansanterveyttä tuottaessa, mutta yksin eduskunnan kontolle ei meidän terveydenhuollon tekijöidenkään pidä asiaa ulkoistaa.
On tärkeää ottaa osaa keskusteluun rakentavalla otteella ja tyynellä esimerkillä. Erilaiset avaukset ja villitkin maalailut ovat osoitus kasvavasta halusta etsiä ratkaisuja. Niiden keskellä kaivataan rauhallisia tutkitun tiedon puolustajia ja ehdotettujen ratkaisujen jalostajia, kasvollisia järjen ääniä. Tähän jos mihin lääkäri sopii.
Kirjallisuutta
1 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164370
2 https://www.duodecimlehti.fi/duo12373
3 https://valtioneuvosto.fi/-/10623/virvoitusjuomaverotus-uudistuu
Kirjoittaja on tamperelainen yrittäjälääkäri.
Kolumni on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
