Näinä päivinä ei voi välttyä tieteen dissaukselta. Kun tiedettä dissataan – oli kyse sitten koronasta tai ilmastosta – dissaajat tulevat usein poliittisesti oikealta ja tieteen puolustajat vasemmalta. Miksi en siis taputtele jälkimmäisiä selkään ja kiittele heitä tieteen puolustamisesta? Siksi, että vasemmalla on ihan oma tieteen dissaamisen projektinsa.
Oletteko nimittäin viime aikoina törmänneet väitteeseen, että sukupuoli ei ole binäärinen, vaan jatkumo? Että ihmiset voivat sijoittua tällä jatkumolla eri kohtiin ja moninaiset lopputulemat ovat mahdollisia. Niinpä nainen voi syntyä miehen kehoon ja mies naisen kehoon – ja joidenkin lopputulema on ”jokin muu sukupuoli”.
Kritiikin kohteena tässä kolumnissa ei ole ihminen, joka kokee sukupuolensa olevan ei-binäärinen. Ihmisen sosiaalinen sukupuoli (gender) voi ja saa olla moninainen. Ongelmani on siinä, että ajatus sukupuolen jatkumosta tarjoillaan usein biologisena faktana, mitä se ei ole. Biologinen sukupuoli on binäärinen yhtä lailla kuin evoluutio on totta. Nisäkkäillä koiraat tuottavat siittiösoluja ja naaraat munasoluja eikä tästä ole mitään välimuotoja.
Jos joku haluaa ajatella, että erilaiset sukupuolen kehityshäiriöt ovat omia biologisia sukupuoliaan, näin voi toki omassa mielessään ajatella. Mutta jos sammakko on altistunut hormonihäiritsijöille ja ei siksi ole selvästi koiras tai naaras, en minä sitä vielä biologiseksi sukupuoleksi kutsuisi. Samoin jos jokin harvinainen ihmisyksilö ei sovi siististi miesten tai naisten kategoriaan, se ei saa koiraita tai naaraita biologisina kategorioina katoamaan.
Olen hämmästynyt siitä, miten helposti väite sukupuolen ei-binäärisyydestä menee läpi monilta akateemisestikin koulutetuilta ihmisiltä. Eivätkö he tule tarkastaneeksi biologian näkemystä siitä onko väite totta? Eivätkö he vain vaivaudu ajattelemaan asiaa sen syvällisemmin? Ehkä väite vain sopii niin hyvin jonkinlaiseen tasa-arvon ja edistyksen narratiiviin, että he toivovat asian olevan niin? Vai eikö biologinen näkemys asiasta yksinkertaisesti kiinnosta heitä, kun asialle kerran on ”parempi” selitys.
Seuraava esimerkki kertoo siitä, miten huolestuttavan korkealle tieteen dissaus sukupuoliasioissa ulottuu. Maya Forstater työskenteli asiantuntijana Center for Global Development -järjestössä Lontoossa. Vuonna 2018 hän otti Twitterissä kantaa lakiehdotukseen, jonka mukaan ihmiset saisivat itse päättää laillisen sukupuolensa. Yhdessä twiitissä hän kirjoitti, että sukupuolet ovat evoluution tuote ja muuttumattomia, ja tämän myöntäminen on paras tapa suojella naisten oikeuksia. Hän twiittasi myös, että sukupuolessa on kyse biologiasta eikä identiteetistä.
Sitten tapahtui seuraavaa. CGD piti Forstaterin twiittejä transfobisina ja antoi hänelle potkut. Forstater katsoi, ettei häntä voida erottaa biologisten tosiasioiden toteamisesta ja vei asian työtuomioistuimeen, ja täällä se farssi vasta alkoi. Vastapuolen asianajaja tiukkasi Forstaterilta seuraavaa:
Mistä Forstater oli saanut päähänsä niin erikoisen idean, että sukupuolet ovat muuttumattomia. Millä perusteilla hän ajatteli, että miehet eivät voi tulla naisiksi? Pystyykö hän nimeämään yhtään filosofia, joka olisi hänen kanssaan samaa mieltä? Mistä hän voi tietää kenenkään sukupuolta, jos hän ei ole ollut mukana synnytyksessä?
Forstaterin oikeudenkäynnistä lukiessa voin elävästi kuvitella, millaista olisi olla biologianopettaja Yhdysvaltain raamattuvyöhykkeellä ja joutua puolustamaan evoluutiota oikeussalissa. Uutiset maailmalta kertovatkin, että evoluutiobiologit ovat joutuneet joissakin yliopistoissa nettivihan kohteeksi, koska he opettavat, että sukupuoli on binäärinen.
Jani Kaaro
Kirjoittaja on Porvoossa asuva tiedetoimittaja ja tietokirjailija.
Kirjoitus on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 44/2021.
