Lääkärilehti (sekä Potilaan Lääkärilehti) esitteli verkkojulkaisussaan 23.5. Kelan raporttia, jonka mukaan joka kymmenes esiteini-ikäinen poika käyttää ADHD-lääkkeitä.
Raportin mukaan Käypä hoito -suosituksessa on tapahtunut merkittävä muutos, joka on ohjannut vuodesta 2019 alkaen lasten ADHD:n diagnostiikan ja hoidon perusterveydenhuoltoon.
Jaamme huolen ADHD-lääkkeiden runsaasta käytöstä. Toisin kuin Kela esittää, Käypä hoito -suosituksessa ei kuitenkaan ole tapahtunut väitettyä muutosta.
Alun perin vuonna 2007 julkaistun suosituksen mukaan ADHD-diagnoosi voidaan tehdä perusterveydenhuollossa, perheneuvolassa tai erikoissairaanhoidossa paikallisesti sovitun työnjaon mukaan.
Vuoden 2007 suosituksessa sanotaan lisäksi, että lääkehoidon voi aloittaa lastenlääkäri tai -neurologi, lasten- tai nuorisopsykiatri tai muu lasten tai nuorten psyykkiseen ja fyysiseen kehitykseen ja ADHD:n hoitoon hyvin perehtynyt lääkäri.
Vuonna 2017 päivitetyssä suosituksessa ohjeistus on pysynyt samana: lääkehoito on tärkeä osa hoidon kokonaisuutta, ja sen tarve pitää arvioida, kun ADHD-diagnoosi on varmistunut.
Suosituksen mukaan lääkehoidon voi aloittaa lapsilla ja nuorilla esimerkiksi lasten- tai nuorisopsykiatri, lastenlääkäri tai -neurologi tai muu lasten tai nuorten psyykkiseen ja fyysiseen kehitykseen ja ADHD:n hoitoon perehtynyt lääkäri.
Saman suosituksen mukaan lasten ja nuorten diagnostinen arvio ja hoito- ja kuntoutussuunnitelma tehdään ensisijaisesti perusterveydenhuollossa, ellei erityistä perustetta vaativampiin palveluihin ole esimerkiksi erotusdiagnostisista syistä.
Hoidon porrastuksen ohjeistusta ei muutettu vuoden 2019 suosituspäivityksessä.
Artikkeli on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivulla. Maininta Potilaan Lääkärilehdestä lisätty artikkeliin.
