Ihmiselämän perusta on luonnon varannoissa. Luontoympäristön terveysvaikutuksia ei kuitenkaan ole kartoitettu systemaattisesti eikä niiden sairauksia ehkäisevää merkitystä ole tiedostettu. Ajattelua on – hyvästä syystä – leimannut luontoympäristön aiheuttamien riskien hallinta.
Aiemmin vähämerkityksiset sairaudet yleistyvät kaupungistuneessa maailmassa nopeasti. Vuonna 1850 maailmassa eli ehkä 700 miljoonaa ihmistä, nyt 7,2 miljardia. YK:n arvion mukaan vuoteen 2030 mennessä yli 70 % maailman väestöstä asuu kaupungeissa.
Kaupunkisivilisaatio on lisännyt puhtautta, terveyttä ja elinvuosia ja helpottanut elämää, mutta se on tuonut myös uudenlaiset sairaudet. Näitä ovat krooniset tulehdusperäiset sairaudet, joiden taustalla on immuunihäiriö. Tällaisiin sairauksiin luetaan osittain esimerkiksi allergia, diabetes, tulehduksellisia suolistosairauksia, neurologisia sairauksia, mielenterveyshäiriöitä, ylipainoa ja syöpää. Näiden sairauksien syyt tunnetaan huonosti, ja niitä koskevat koko genomin assosiaatiokartoitukset ovat olleet osin pettymys.
Kaupunkiympäristöstä puuttuu tekijöitä, joita immuunijärjestelmä tarvitsee oppiakseen sietämään vieraita biopartikkeleita ja valkuaisaineita, erottaakseen vaarallisen vaarattomasta (allergia) ja oman vieraasta (autoimmuunireaktiot) (1,2,3). Mikä yhteys sairauksiin on sillä, että ihmiset altistuvat luontoympäristön mikrobeille yhä vähemmän? Tämä on avainkysymys. Kaikki mitä syömme ja juomme, hengitämme ja kosketamme, muokkaa elimistömme mikrobiomia, omaa mikrobilajistoamme, niin suolistossa, iholla kuin hengitysteissä. Tämä mikrobiomi koulii immuniteettiamme ja kykyämme pysyä terveinä. Olemme ulkoistaneet evoluution aikana monia toimintojamme kehon mikrobiomille, toiselle genomille.
Suomessa on tehty ainutlaatuista kansanterveystyötä ja selvitetty sairauksien riskitekijöitä. Niihin puuttumalla on parannettu väestön terveyttä. Nykyohjeet eivät kuitenkaan riitä torjumaan uusia kansansairauksia. Tarvitaan uutta ajattelua, uutta tutkimusta ja uusia ohjeita sairauksia ehkäisevän kansanterveystyön päivittämiseen. Tarvitaan myös monialaista yhteistyötä, niin ekologien ja ympäristötutkijoiden kuin elintarvikesektorin, kaupunkisuunnittelijoiden ja monien muiden kanssa.
Terveys ei ole irrallaan muusta yhteiskunnasta. Se kytkeytyy monin tavoin ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen, energiakumoukseen, ravinnontuotantoon ja yhdyskuntasuunnitteluun. Kaupungistumisen valtavirtaa ei voi kääntää: ”stadilaiset” menevät ”landelle” lähinnä kesällä. Maaseutua voidaan kuitenkin tuoda kaupunkiin. Moninainen vihreys, pienimuotoinen kaupunkiviljely, luontopäiväkodit ja pieneläinpihat voidaan suunnitella osaksi kaupunkia. Melkein jokainen voi kasvattaa vaikka kukkaruukussa yrttejä ruokapöytään, suosia lähiruokaa ja liikkua luonnossa.
Terveyskysymyksen tulee kulkea yhteiskuntamullistuksen kanssa yhtä jalkaa. Oma ja lastemme terveys nostavat asiat ”iholle” ja siten poliittiselle agendalle. Lähestymistavan tulee olla positiivinen: miten vahvistamme luontoyhteyttä ja korostamme luonnon tarjoamia terveysvaikutuksia pelkän riskien välttelyn sijasta (4)? Synergia luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kanssa on ilmeinen.
Metsäntutkimuslaitos ja Suomen ympäristökeskus ovat julkaisseet Suomen Kulttuurirahaston tukeman Argumenta-hankkeen tulokset Luonto lähelle ja terveydeksi (5). Raportissa esitetään kansanterveyttä edistävä toimenpideohjelma ja hahmotellaan tutkimusohjelma. Miten terveysihmiset vastaavat tähän huutoon nopeasti muuttuvassa maailmassa?
Kirjoittanut:
Tari Haahtela
professori, emeritus
HUS, Iho- ja allergiasairaala ja Helsingin yliopisto
Ilkka Hanski
akatemiaprofessori
Helsingin yliopisto, metapopulaatiobiologian tutkimuskeskus
Kuva:
Panthermedia
Kirjallisuutta:
1. Hanski I, von Hertzen L, Fyhrqvist N ym. Environmental biodiversity, human microbiota and allergy
are interrelated.
PNAS 2012;109:8334–9.
2. Haahtela T, Holgate S, Pawankar R ym. The biodiversity hypothesis and allergic disease: world allergy organization position statement. World Allergy Organization Journal 2013;6:1–18.
3. Haahtela T, Laatikainen T, Alenius H ym. Hunt for the origin of allergy
– comparing the Finnish and Russian Karelia. Clin Exp Allergy 2015. Painossa. 2015 Mar 13.
doi: 10.1111/cea.12527.
[Epub ahead of print]
4. von Hertzen L ym. Helsinki alert of biodiversity and health.
Ann Med 2015, painossa.
5. Jäppinen J-P, Tyrväinen L, Reinikainen M, Ojala A. Luonto lähelle ja terveydeksi. Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys. Argumenta-hankkeen (2013–2014) tulokset ja toimenpidesuositukset. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 2014;35:1–104.
Julkaistu Lääkärilehdessä 17/15.
