Jokainen pienen lapsen vanhempi tietää, ettei ole helppo olla vertailematta pienokaistansa muihin samanikäisiin. Etsimme eroavaisuuksia, vaikka olemme kuulleet kymmeniä kertoja, kuinka kaikki kasvavat yksilöllisesti. Vertailu ei ole kuitenkaan vain pahasta. Esimerkiksi kokoerot saattavat kertoa lapsen kasvuun vaikuttavista sairauksista ja häiriöistä. Mitä varhaisemmassa vaiheessa ne huomataan, sitä parempi. Siksi lapsia mittaillaan ja punnitaan neuvolakäynneillä.
Äskettäin uutisoitiin, että valtaosassa neuvoloista käytetään kasvun seurannassa lähes 50 vuotta vanhoja mittatietoja. Tämä saattoi aiheuttaa monelle lisähuolta, sillä pikkulapset kasvavat nykyään suhteessa enemmän pituutta kuin painoa.
Apua internetin ihmemaasta
Tutkimuslaitos VTT on kehittänyt kasvuseula.fi -sivuston, jolla kuka tahansa voi seurata lapsensa kasvua uusimpien kasvukäyrien avulla. Ne on koostettu yli 70 000 suomalaislapsen kattavasta aineistosta vuosina 2010–2011. Seula-analyysi vertaa lapsen pituutta ja painoa normaalikasvuun ja hälyttää, jos löytää poikkeamia, kuten ylipainoa, alipainoa tai kasvunopeuden muutoksia. Näin lapsi voidaan ohjata ajoissa jatkotutkimuksiin.
Kasvuseulan tavoitteena on täydentää neuvolatoimintaa, ei korvata sitä. Vaikka luvut ja käyrät ovat tärkeitä, tarvitaan lisäksi lapsen kehityksen kokonaisvaltaista tarkastelua. Kasvuseulasta saa tukea aina siihen asti, kun lapsi tulee teini-ikään. Se auttaa siis myös vanhemman lapsen painon tarkkailussa.
Tuoreena äitinä toivotan palvelun tervetulleeksi. Netistä tulee joka tapauksessa etsittyä tietoa ja on pelkästään positiivista saada lisää luotettavia lähteitä vauvafoorumien keskustelujen vastapainoksi. Poikani kasvuanalyysin teko tapahtui helposti ja nopeasti, ja mittaustulokset sai mukavasti talteen sähköisessä muodossa.
Mittaa lapsesta, mittaa vanhemmasta
Kasvuseula on kansainvälisessäkin mittakaavassa uudenlainen omahoidon palvelu. Tähän asti vain asiantuntijat ovat päässeet käsiksi vastaavaan tietoon. Onkin jo esitetty kysymys: miten tarkka mittaaminen pystytään toteuttamaan kotona? Toki on olemassa riski, että uuden työkalun helpottama itsetarkkailu johtaa myös ylireagointeihin.
Kasvuseulan käyttö on vapaaehtoista, ja kaikki saavat tahoillaan päättää, miten sitä hyödyntävät. Täydelliset äidit ja isät voivat aloittaa systemaattisen seurannan, keskivertovanhemmilla on mahdollisuus vierailla sivustolla satunnaisesti, eikä kukaan tietenkään pakota käyttämään palvelua ollenkaan – monen valinta taitaa lopulta perustua viitseliäisyyteen. Voisi kuitenkin kuvitella, että tällaisen maksuttoman, 24/7 saatavilla olevan palvelun olemassaolo madaltaa kynnystä hakea apua, jos pelko epänormaalista kasvusta herää.
No, vapauttaako palvelun käyttö sitten ajatuksemme jälkipolvemme kasvusta? Vai saako se meidät päinvastoin miettimään entistä enemmän millimetrejä?
Se vertailu on vielä jokaisen itse tehtävä.
Terhi Hietamäki
Kirjoittaja on tekniikan lisensiaatti ja äitiyslomalla markkinointi- ja viestintäkoordinaattorin toimesta Mediconsult Oy:stä.
