Jokin on toisin

Nuoret lääkärit heitetään aina vain syvempään päätyyn, kirjoittaa Lääkärilehden vastaava päätoimittaja Pekka Nykänen.

Pekka Nykänen
Lääkärilehti
Pekka Nykänen

Lääkärilehden viimeisimmässä numerossa kerrottiin tuloksia Lääkäriliiton työmarkkinatutkimuksesta.

Tutkimus antaa huolestuttavia tietoja nuorten lääkärien työssäjaksamisesta. Osa-aikatyö yleistyy, eikä syy ole yksin mukavuudenhalun. Nuoret haluavat vähentää työkuormaansa ja kokevat työpaineet iäkkäämpiä kollegoitaan raskaammiksi.

Osa selittyy lääkärin työn vaativuudella. Perustaidot saattavat olla kunnossa, mutta uran alkuvaiheessa joutuu tekemään vastuullisia, kokemusta vaativia päätöksiä.

Ollaan noidankehässä: kiire vetää lääkäreitä osa-aikatyöhön, ja se lisää kiirettä.

Näin on kuitenkin ollut aina.

Mikä on toisin?

Lääkärivaje ja kollegoiden kiire ovat kasvaneet äärirajoille. Nuoret heitetään aina vain syvempään päätyyn, vaikka kollegoilla on vähemmän aikaa opastaa ja tukea heitä. Varsinkin terveyskeskuksissa nuori lääkäri kohtaa uuvuttavan kiireen ja siihen nähden liian suuren vastuun.

Ei ihme, että tekee mieli vähentää työtä. Osa-aikatyötä on tarjolla, rahantulo jää siinäkin kohtuulliseksi ja vapaa-aika lisääntyy.

Henkilökohtaisella tasolla järkevää. Mutta järjestelmälle pulma.

Ollaan noidankehässä: kiire vetää lääkäreitä osa-aikatyöhön, ja se lisää kiirettä.

Nuoren lääkärin valmiudetkin uhkaavat kärsiä. Opiskelijoille ja erikoislääkäreiksi kouluttautuville ei riitä ohjaajia. Pahimmillaan päädytään toiseen noidankehään, jossa koulutuksen puutteet johtavat osa-aikaisuuteen, uupumukseen tai alalta poistumiseen siksi, etteivät yliopiston antamat perustaidot riitä.

Ongelma kiteytyy lääkärivajeeseen. Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Janne Aaltonen ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien pääekonomisti Juho Ruskoaho hakivat siihen ratkaisuja Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksessa pari viikkoa sitten.

Toimia tarvitaan molempien mielestä usealla rintamalla. Ne tiivistyvät yhteen lauseeseen: lääkärien työpanoksen määrän pitää kasvaa lääkärien tarvetta nopeammin.

Ensisijainen keino on kasvattaa sisäänottoja, kunhan tiedekunnat saavat lisää rahaa, opettajia ja opetuspotilaita.

Työpanosta kasvattavat myös ajankäytön suuntaaminen potilastöihin ja kirjaamisten vähentäminen. Hyvin organisoitu työ, jossa ammattilaiset voivat keskittyä ydinosaamiseensa, lisää työhyvinvointia ja työn houkuttelevuutta, Aaltonen ja Ruskoaho kirjoittavat.

Työ on organisoitu hyvin, kun tekijät kokevat että heitä on tarpeeksi, taidot riittävät ja aikaa menee oikeisiin asioihin. Kun näin ei näytä olevan, kipuilu iskee pahiten nuoriin.

Osa-aikaisuuden on hyvä säilyä lääkärin henkilökohtaisen elämän joustovarana.

Järjestelmän tulee kuitenkin pitää huoli, ettei ketään sinne ajeta. Työ tarvitsee tekijöitä ja erityisen paljon se tarvitsee nuoria tekijöitä. Heidän intonsa, uteliaisuutensa ja totutun kyseenalaistaminen antavat valtavasti työyhteisöille sekä kokeneille kollegoille.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.