Pohja aikuisiän sydänsairauksille luodaan jo varhain. Pitkäaikaiset seurantatutkimukset ovat laajentaneet käsitystämme lapsuuden ja nuoruuden aikaisten riskitekijöiden merkityksestä sydänsairauksien kehittymisessä.
Tiedämme, että lapsuuden ja nuoruuden aikaiset riskitekijät aiheuttavat rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia sydämeen ja verenkiertoelimistöön (11 Juonala M, Viikari JSA, Raitakari OT. Main findings from the prospective Cardiovascular Risk in Young Finns Study. Curr Opin Lipidol 2013;24:57–64.).
Riskitekijöiden kasautumisen yhteys sepelvaltimoplakkeihin jo nuorella iällä on osoitettu vuosikymmeniä sitten (22 Berenson GS, Srinivasan SR, Bao W ym. Association between multiple cardiovascular risk factors and atherosclerosis in children and young adults. N Engl J Med 1998;338:1650–6.).
Lihavuuden ja liikkumattomuuden epidemia on maailmanlaajuinen.
Tuore, vuonna 2022 julkaistu tutkimus osoittaa, että lapsuuden ja nuoruuden aikainen riskitekijäkuorma vaikuttaa riskiin sairastua sepelvaltimotautiin, sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen aikuisiässä tai kuolla sydän- ja verisuonitauteihin (33 Jacobs DR, Woo JG, Sinaiko AR ym. Childhood cardiovascular risk factors and adult cardiovascular events. N Engl J Med 2022;386:1877–88.).
Lapsuudessa ja nuoruudessa sydän- ja verenkiertoelimistön muutoksiin yhdistyvät riskitekijät ovat samoja kuin aikuisilla: korkea verenpaine, suurentuneet seerumin kolesteroli- ja triglyseridipitoisuudet, diabetes, tupakointi, vähäinen liikunta ja lihavuus.
Yhteistä näille riskitekijöille on se, että ne ovat suurelta osin elämäntavoista riippuvaisia.
Vaikka sydänsairauksien hoito ja ennuste ovat kehittyneet valtavasti ja Pohjois-Karjala-projektin avulla valtimotaudin esiintyvyyttä on vähennetty menestyksekkäästi puuttumalla riskitekijöihin, samaa ei valitettavasti voi sanoa elämäntapariskitekijöiden, erityisesti lihavuuden ja liikkumattomuuden, kehityksestä viime vuosina.
Lihavuuden ja liikkumattomuuden epidemia on maailmanlaajuinen. WHO kutsuu lihavuutta nykypäivän räikeimmin näkyväksi, mutta silti eniten huomiotta jätetyksi kansanterveysongelmaksi (44 WHO. Controlling the global obesity epidemic. 2022. https://www.who.int/activities/controlling-the-global-obesity-epidemic).
Myös suomalaisista lapsista ja nuorista yhä suurempi osa on ylipainoisia: 2–16-vuotiaista pojista 29 % ja tytöistä 18 % (55 THL. Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus 2020.).
Tuoreissa tutkimuksissa 40 %:lla 5.–8.-luokkalaisista fyysinen kunto oli niin heikko, että se haittasi arkielämää (66 Move!-mittaustuloksia. Opetushallitus 2022. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/move-mittaustuloksia).
Liikunnan määrä vähenee ja fyysinen suorituskyky heikkenee kaikissa ikäluokissa.
WHO kutsuu lihavuutta nykypäivän räikeimmin näkyväksi, mutta silti eniten huomiotta jätetyksi kansanterveysongelmaksi.
Armeijan kuntotestien tulokset kertovat karusti nuorten miesten kestävyyskunnon heikkenemisestä (77 Palveluksen aloittavien nuorten miesten fyysinen toimintakyky jatkanut laskuaan COVID-19-aikana. Puolustusvoimat 2023. https://puolustusvoimat.fi/web/sotilasliikunta/varusmiesten-kuntotilastot.). Tuore opetus- ja kulttuuriministeriön raportti osoittaa, kuinka heikosti aikuiset liikkuvat (88 Husu P, Tokola K, Vähä-Ypyä H, Vasankari T. Liikuntaraportti: Suomalaisten mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja fyysinen kunto 2018–2022. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2022. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164370).
Käytämme yhä enemmän rahaa elämäntavoista johtuvien sairauksien hoitoon ja toimenpiteisiin. Trendi tuskin muuttuu, ellei väestötasolla tehdä muutosta elämäntapoihin.
Hyvä lähtökohta on esimerkiksi American Heart Associationin Life’s Essential 8 -suositus (99 Lloyd-Jones DM, Allen NB ym Life’s Essential 8: Updating and Enhancing the American Heart Association’s Construct of Cardiovascular Health: A Presidential Advisory From the American Heart Association. Circulation 2022;146(5):e18–43.). Se korostaa terveellisten elämäntapojen, kuten aktiivisten liikuntatottumusten, riittävän unen, painonhallinnan, terveellisen ruokailun, tupakoimattomuuden ja tarvittaessa hoidettavien riskitekijöiden (kohonnut kolesterolitaso, verenpaine ja verensokeri), merkitystä.
Lapsilla ja nuorilla tärkeimpiä ovat terveelliset elämäntavat, sillä niiden avulla vältytään mitattavilta riskitekijöiltä.
Tavoitteena tulee olla, että aktiivinen liikkuminen ja terveellinen ruokailu opitaan osaksi elämää jo mahdollisimman varhain. Tutkimusten perusteella lapsuudessa opitut elämäntavat kantavat aikuisuuteen (1010 Craigie AM, Lake AA, Kelly SA, Adamson AJ, Mathers JC. Tracking of obesity-related behaviours from childhood to adulthood: A systematic review. Maturitas 2011;70(3):266–84. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/21920682/).
Kirjoittaja on LT, Tyks Sydänkeskus, Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskus ja Väestötutkimuskeskus.
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
