Tieteen kritiikkiä voidaan tehdä kahdella tavalla. Terve kyseenalaistaminen on tarpeellista ja se vie parhaassa tapauksessa tiedettä eteenpäin. Denialismi puolestaan vähättelee tiedettä ja asiantuntijuutta ja hyökkää tiedettä vastaan epäasiallisin keinoin. Kyseenalaistaja nostaa esiin perustellun uuden näkökulman, jota hän peilaa olemassa olevaan tietoon, denialisti puolestaan mitätöi nykytietämystä. Salaliittoteoriat, tiedon vääristely ja erilaiset harhautukset kuuluvat denialismin ytimeen.
Yleensä denialismi on kuitenkin jossakin määrin ymmärrettävää. Tupakan terveyshaittoja mitätöivä denialismi sai rahoitusta tupakkateollisuudelta. Vaikka keuhkosyövän yhteys oli aikoinaan huomattu ja todistettu useissa tutkimuksissa, tupakkateollisuus vastusti ajatusta viimeiseen asti. Tupakkateollisuuden motiivit olivat kuitenkin hyvinkin selvät ja ymmärrettävät, ja teollisuus myös toimi niiden mukaisesti.
Ilmastonmuutosta vastustava ilmastodenialisimi saa puolestaan polttoainetta öljy- ja hiiliteollisuudelta. Ilmaston lämpenemistä ehkäiseviä toimenpiteitä vastustetaan tällöin sinänsä selkeiden mutta kiistämättä hyvin lyhytnäköisten taloudellisten motiivien takia.
Alkuräjähdys- ja evoluutiodenialimin takana on vääjäämättä uskonnollisia ja äärikonservatiivisia tahoja. Jumala kun kerran loi kaiken muutamassa päivässä, joten miksipä ei laitettaisi denialismivaihdetta silmään. Nämäkin denialismin muodot ovat kuitenkin edes jollakin tavalla ymmärrettäviä. Eikä alkurähdyksen tai evoluution kieltäminen ainakaan minun elämääni isommin hetkauta tai järkytä: alkuräjähdys meni jo ja evoluutio puksuttaa vääjäämättä eteenpäin.
Mutta mikä järki, tausta ja logiikka voisi olla rokotedenialismilla eli perusteettomalla rokotekriittisyydellä? Näiden denialistien mukaan rokotteista on enemmän haittoja kuin hyötyjä, ne aiheuttavat autismia ja dementiaa ja ovat kaiken lisäksi tehottomia.
Pasteurin klassinen ja yksi ensimmäisiä lääketieteellisiä kokeita vuodelta 1881 vakuuttaa edelleen. Pasteur rokotti 24 lammasta, yhden vuohen ja muutaman lehmän pernaruttoa vastaan, ja jätti vastaavan määrän rokottamatta. Sitten hän tartutti pernaruton kaikkiin näihin eläimiin. Kaikki rokotetut lampaat ja vuohet pysyivät terveenä ja kaikki rokottamattomat kuolivat. NNT (number needed to treat) -lukua ei edes tarvitse laskea. Myös kaikki rokottamattomat lehmät sairastuivat vakavasti.
Pelottava ja pahamaineinen isorokko on nykyään hävitetty kokonaan. Poliota esiintyy 99 prosenttia vähemmän kuin 1980-luvulla ja vihurirokkoon sairastuneiden määrä on pudonnut 2000-luvulla 97 prosenttia. Ja sekin on todistettu armottoman väkevästi, ettei MPR-rokote aiheuta autismia, jos se jotakuta vielä huolettaa.
On todella vaikeaa keksiä mitään tai ketään tahoa, joka hyötyisi rokotedenialismista. Miten mikään taho voisi hyötyä taloudellisesti huonosta rokotekattavuudesta? No ehkä korkeintaan lääkärit ja sairaalat, koska ne saisivat lisää potilaita. Lääkärit ovat kuitenkin täysin yksimielisiä rokotteiden hyödyistä.
WHO on listannut rokotevastaisuuden yhdeksi tulevaisuuden pahimmista terveysuhista, joten ihan mistään harmittomasta pikkupiipertelystä ja muutaman hassun haihattelijan harrastuksesta ei ole enää kyse. Kannattaa muistaa sekin, että on edelleen sellaisia maita, joissa rokotekattavuus jää kokonaan muista syistä alhaiseksi. Köyhyys ja kehno terveydenhuolto ovat edelleen rokottamisen esteenä osassa maailman maita, ja tietämättömyys voi ruokkia perusteetonta, mutta tavallaan ymmärrettävää rokottamisen pelkoa.
Suomessa mitkään käytännön syyt tai kansalaisten yleissivistys eivät ole rokottamisen esteenä, ja Suomessa asiat ovatkin toistaiseksi hyvin ja rokotekattavuus hyvä.
Monissa maissa julkisiin kouluihin tai päiväkoteihin ei ole menemistä ilman rokotuksia. Se on yksi tapa taata riittävä rokotekattavuus. Hienompaa olisi, jos pakkokeinoihin ei tarvitsisi koskaan edetä.
Rokotetietouden jakaminen mielipidevaikuttajille, blogisteille, politiikoille ja kirkonmiehille olisi viisasta, koska alan asiantuntijoita denialistit eivät kunnioita (vaikkakin samanaikaisesti vetoavat omaa näkökulmaa kannattaviin omiin pseudoasiantuntijoihinsa). Sosiaalinen media olisi myös syytä valjastaa hyötykäyttöön. Jos algoritmeillä, keinoälyllä ja trolliarmeijoilla kaadetaan hallituksia ja valitaan presidenttejä, ehkäpä samankaltaista toimintamallia voisi käyttää myös järkevän terveystiedon välittämiseen.
Denialismin ainoaksi selitykseksi on jäämässä yksilöllisyyttä korostava maailmankuva, jossa yksilön kokemus ajaa yhteisen edun edelle. Näin ajattelevat tekevät päätöksensä itsekkäästi, kanssaihmisiä ja tiedettä kunnioittamatta.
Kirjoittaja
Jari Turunen
Kirjoittaja on kuntoutuslääkäri, joka on ollut kehittämässä lukuisia ammatillisen kuntoutuksen palveluja ja joka on kiinnostunut oirekuvien historiasta.
Kuva
KuvaUljas Oy
Artikkeli on julkaistu alun perin Lääkärilehden verkkosivulla 13.3.2019.
