Hallitus on antanut eduskunnalle lakiesityksen jolla turvattaisiin välttämättömät terveyspalvelut laittomille siirtolaisille (ns. paperittomat). Nykyisin tämä ryhmä on oikeutettu vain päivystyspalveluihin. Tämä on ristiriidassa lääkärin etiikan kanssa, jonka mukaan potilaan yhteiskunnallisen aseman ei tulisi vaikuttaa potilaan saamaan hoitoon. Lääkäriliitto on jo useamman vuoden kiinnittänyt huomiota tähän epäkohtaan.
Suomessa oleskelevien paperittomien ja heidän kaltaisessa tilanteessaan olevien terveyspalveluiden järjestäminen on ollut epätyydyttävällä tolalla jo pitkään. Päivystyksellisiä palveluita on julkinen terveydenhuolto tarjonnut, mutta muiden palveluiden järjestäminen nojaa pitkälti lääkärien vapaaehtoisvoimin ylläpitämiin klinikoihin Helsingissä, Turussa ja Oulussa. Näiden klinikoiden resurssit ovat erittäin niukat.
Käytännössä siis paperittomilta evätään julkisessa terveydenhuollossa välttämättömiäkin palveluita heidän yhteiskunnallisen asemansa perusteella, jopa lapsilta ja odottavilta äideiltä. Tämä siitä huolimatta että he ovat erittäin haavoittuvassa asemassa oleva väestönosa, joista osa saattaa oleskella Suomessa pitkiäkin aikoja.
Tilanne on vastoin Suomen hyväksymiä ihmisoikeussopimuksia ja lääkärin etiikkaa. Yksittäisen hoitavan lääkärin toiminnankin kannalta on kestämätöntä että lääkärin etiikka ja terveydenhuoltojärjestelmän toimintaperiaatteet ovat keskenään ristiriidassa. Lääkärin tehtävä ei ole pohtia potilaansa yhteiskunnallista asemaa, vaan se kuuluu muille viranomaisille.
Viimeiset vuodet Lääkäriliitto on systemaattisesti ajanut välttämättömien terveyspalveluiden turvaamista paperittomille. Lääkäriliiton keskeisiä tehtäviä on valvoa sitä, että terveydenhuollon toimintaperiaatteet ja lääkärin etiikka on sopusoinnussa. Viime joulukuussa liiton valtuuskunnan hyväksymien eettisten ohjeiden mukaan lääkärin tulee aktiivisesti toimia niin, että hän voi työssään noudattaa liiton hyväksymiä eettisiä periaatteita. Toki lääkärit aina toimivat eettisesti niissä puitteissa jotka terveydenhuoltojärjestelmä mahdollistaa.
STM aloitti lainsäädännön valmistelun varsin nopeasti Lääkäriliiton ulostulon jälkeen tilaamalla asiasta selvityksen THL:ltä vuonna 2013. Prosessi on nyt siinä vaiheessa että hallitus on antanut lakiesityksen eduskunnalle.
Lakiesityksen mukaan kunnat tarjoaisivat paperittomille välttämättömät palvelut (lapsille kuitenkin yhtäläiset palvelut pysyvien asukkaiden kanssa). Tämä tarkoittaisi sitä, että heille annettaisiin samat palvelut kuin turvapaikanhakijoille (sama ratkaisu tehtiin vastikään Ruotsissa). Potilailta laskutettaisiin palveluista täysi hinta, mutta valtio korvaa Kelan kautta kustannukset kunnille jos periminen ei onnistu. Laki koskee pääasiassa vain laittomasti maassa olevia henkilöitä joilla ei ole EU kansalaisuutta. EU kansalaisten osalta asia on mutkikkaampi EU lainsäädännön takia ja sitä selvitetään jatkossa.
Uudistuksen arvioidut kustannukset ovat pienet, erityisesti verrattuna asian periaatteelliseen merkittävyyteen. Sivistysvaltiona oleminen ei ole ilmaista, mutta tässä kohtaa yksi sivistysvaltion periaate saadaan toteutettua hyvin kohtuullisella hinnalla.
Terveyspalveluiden järjestämisen paperittomille pelätään vetävän Suomeen huomattavat määrät laittomia siirtolaisia. Tätä on vaikea uskoa realistiseksi mahdollisuudeksi. Laittoman siirtolaisen yhteiskunnallinen asema ei ole kadehdittava ja laittomaksi siirtolaiseksi ryhtymiseen on varmasti korkea kynnys. Euroopan tasolla Suomi ei ole kuuluisa hyvin toimivista terveyspalveluista. Rajavartiolaitoksen ja poliisin tulee säädellä kuka Suomessa oleskelee, ei terveydenhuollon.
Kelan korvatessa kunnille aiheutuneet kustannukset on tuotettuja palveluita ja niiden kustannuksia helppo seurata. Jos kustannuksissa olisi jotain yllättävää, järjestelmää on helppo korjata.
Lauri Vuorenkoski
Kirjoittaja on Lääkäriliiton terveyspolitiikan asiantuntija.
Kuva: Mikko Käkelä
Kirjoitus on julkaistu Lääkäriliiton Uutishuoneessa.
