Maanjäristystä seurannut tsunami huuhtoi Japanin itärannikkoa 11.3.2011 vaurioittaen pahoin Fukushima Daiichin ydinvoimalaitosta. Kolmen laitosyksikön reaktorisydämet vaurioituivat ja huomattavia määriä radioaktiivisia aineita pääsi mereen ja ilmaan usean viikon ajan. Radioaktiivinen laskeuma aiheutti ympäristön saastumisen useiden kymmenien kilometrien säteellä ja lähes satatuhatta ihmistä joutui jättämään kotinsa.
Vieläkään radioaktiivisen jätteen käsittely ei ole täysin hallinnassa, vaan radioaktiivisia aineita on kesän 2013 aikana kulkeutunut pohjaveteen ja sitä kautta mereen. Laitoksen käytöstä poistaminen ja ympäristön puhdistaminen radioaktiivisista aineista vaativat vielä paljon työtä.
Säteilyn vaikutuksia selvittävän YK:n komitean UNSCEAR:n asiantuntijoiden mukaan Fukushiman onnettomuudesta ei aiheutunut säteilysairauksia eikä välittömiä säteilyyn liittyviä terveyshaittoja. On epätodennäköistä, että myöhemminkään voidaan osoittaa säteilyn suoranaisia terveyshaittoja väestössä tai suurimmassa osassa työntekijöitä.
Tehokas evakuointi toi tuloksia
Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi raportin odotettavissa olevista terveysvaikutuksista jo varhaiseen tietoon perustuen. UNSCEAR:n raportti perustuu syyskuun loppuun 2012 kertyneeseen tietoon.
Raportin kokoaminen tapahtui Japanin aloitteesta. Arviointityöhön osallistui noin 80 asiantuntijaa eri puolilta maailmaa. Poikkeuksellisesti UNSCEAR kokosi itse tietoa mittaustuloksista ja teki omia laskennallisia arvioita, sen sijaan, että arvio olisi perustunut pelkästään tieteellisissä lehdissä julkaistuihin tietoihin. Japanin hallitus ja tutkimuslaitokset, monet kansainväliset järjestöt ja 25 maata toimittivat laajoja tietoaineistoja komitean käyttöön. Mittaustietoa oli saatavilla runsaasti, mutta jäljitettävyydessä ja luotettavuuden arvioinnissa oli ongelmia ja vain pieni osa tiedoista osoittautui lopulta käyttökelpoisiksi.
Yleiskatastrofista huolimatta tehokkaasti onnistuneet väestön suojelutoimenpiteet (evakuointi ja sisälle suojautuminen) vähensivät oleellisesti altistumista säteilylle, kenties jopa kymmenesosaan siitä mitä se olisi voinut olla ilman suojelutoimia. Väestön evakuointi jatkuu suurelta osin edelleen ja monet ovat joutuneet jättämään kotinsa pysyvästi. Tiukalla elintarvikevalvonnalla on vähennetty säteilyaltistusta. Jos suojelutoimenpiteitä ei olisi toteutettu, olisi mahdollista että tulevaisuudessa voitaisiin havaita syövän ja muiden terveyshaittojen lisääntymistä. Nyt tätä ei juurikaan ole odotettavissa väestön eikä useimpien työntekijöidenkään osalta.
Suurempia annoksia saaneiden työntekijöiden määrä on vähäinen. Noin 25 000 työtekijän joukossa ei ole havaittu yhtään säteilyn aiheuttamaa kuolemantapausta tai akuutteja säteilyn haittavaikutuksia. Heistä 2 000 työntekijän saaman annoksen on ilmoitettu ylittävän 100 mSv, joten heitä seurataan erityisesti syöpäriskin ja muiden säteilyn pitkäaikaishaittojen suhteen. Aiempien Hiroshiman ja Tsernobylin kohorttitietojen perusteella lisäriski tällä annostasolla on hyvin vähäinen ja tutkimusten kohteena.
Psykososiaaliset vaikutukset ovat olleet huomattavia sekä työntekijöillä, evakuoiduilla että laskeuma-alueilla asuvilla. Työntekijöiden ja noin kahden miljoonan ihmisen terveysseurantaa jatketaan hyvin kattavilla seurantaohjelmilla. Näihin kuuluu myös tuhansien lasten kilpirauhasannosten arviointi ja seuranta sekä Fukushiman alueen raskaana olleiden naisten ja nuorten perheiden erityisseuranta.
Raskainta epävarmuus ja syrjintä
Radioaktiivisen päästön annosarvioissa on edelleen epävarmuuksia. Heti onnettomuuden jälkeiseltä ajalta puuttuu tietoa ilman radioaktiivisuuspitoisuuksista. Tämä aiheuttaa epävarmuutta erityisesti kilpirauhasannosten arvioinnissa. Elinaikaisannosten arvioinnissa taas oleellista on se, miten säteilysuojelutoimia jatketaan tulevaisuudessa.
Fukushiman onnettomuudesta aiheutuneet säteilyannokset ovat noin kymmenesosa Tsernobylin onnettomuuden annoksista. Tsernobylin terveyshaittoina todettiin puhdistusjoukoilla akuutteja säteilysairauksia ja kuolemia. Myöhemmin lasten kilpirauhassyöpätapauksia havaittiin merkittävästi enemmän ja pitkäaikaisraportissa puhdistustyöntekijöillä leukemiatapauksia ja kaihia. Tällaisia seuraamuksia ei ole todettu eikä arvioida tulevan Fukushiman onnettomuudesta.
Psykososiaalisten ja sosioekonomisten vaikutusten määrää ja laajuutta on vaikea vielä käsittää ja arvioida. Raskaimmaksi on koettu kodin menettäminen ja epävarmuus omien lasten ja tulevien sukupolvien terveydestä. Tilannetta ei helpota se, että säteilyonnettomuuden vuoksi evakuoidut ja tilanteen hoitoon osallistuvat kokevat muun väestön osalta syrjintää.
Japanissa ydinvoimalaitokset ajettiin alas vuoden 2012 aikana yleisen vastustuksen ja turvatoimien puutteellisuuden takia. Ympäristöonnettomuuksissa puolueettoman tiedon kokoaminen on oleellisen tärkeää. UNSCEARIN raportin toivotaan hälventävän viranomaistietoon kohdistuvaa, onnettomuuden aiheuttamaa epäluuloa.
Edessä vuosikymmenien asiantuntijatyö
Fukushiman kaltaisen onnettomuuden jälkeen asiantuntijoiden työ – tiedon hankinta ja vaikutusten arviointi – jatkuu vuosikymmenien ajan. Todentuneita terveysvaikutuksia tarkastellaan 20 vuotta onnettomuuden jälkeen julkaistavassa uudessa raportissa.
Seurannassa tärkeä toimija on säteilyn vaikutuksia selvittävä YK:n komitea UNSCEAR. UNSCEAR:n raportteja pidetään yleisesti alan tutkijoiden konsensusjulkaisuina. Suomi on UNSCEAR:n täysivaltainen jäsen ja Säteilyturvakeskuksen asiantuntijat osallistuvat sen työskentelyyn.
Sisko Salomaa
tutkimusjohtaja, professori, STUK
Eeva Salminen
tutkimusprofessori, STUK
kliinisen onkologian ja sädehoidon dosentti,
Turun yliopisto
Anssi Auvinen
epidemiologian professori
Tampereen yliopisto, terveystieteen laitos
Kirjoittajat ovat Suomen UNSCEAR:n edustajia.
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 34/13.
