Etelä-Karjalan keskussairaalan 60 lääkäriä jätti johdolle kirjelmän työoloistaan, kertoi Yle 21. toukokuuta. Päivystystä vaivaa kirjelmän mukaan krooninen yleislääkäripula. Välillä ei tiedetä, montako lääkäriä huomenna tulee töihin.
Sairaala ostaa päivystyksen yleislääkärit Terveystalolta. Se ei ole pystynyt pitämään sopimuksista kiinni.
Epätoivoa kuvaa se, että yhdeksi ratkaisuksi on ehdotettu erikoissairaanhoidon päivystäjiä hoitamaan myös yleislääketieteen potilaat. Eihän se käy. Päivystysasetus määrää laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikköön yleislääketieteen erikoisalan osaamisen.
Kakun kruununa Lappeenranta jäi Nuorten lääkärien yhdistyksen koulutuspaikkakyselyssä keskussairaaloista viimeiseksi.
Jotta oloja saataisiin parannettua, lääkärit ovat joutuneet turvautumaan kirjelmän tapaisiin äärimmäisiin keinoihin. Mitä enemmän niihin päädytään, sitä näkyvämmiksi kurjuus tulee.
Se on sinänsä hyvä.
Mutta seuraus on vakava. Etelä-Karjalan keskussairaala ei houkuttele enää tasan ketään päivystämään. Ongelmat ovat päässeet liian pitkälle. Umpikujaan.
Tapaus on sikäli mielenkiintoinen, että yleislääkäripulasta syytetään julkiselta lääkäreitä pois palkkaavia yksityisiä toimijoita. Nyt julkinen on kiertänyt ongelmaa ulkoistamalla, mutta sekään ei ole autuutta tuonut.
Muissa keskussairaaloissa on syytä tutkia Lappeenrannan tilanne huolella. Omia yleislääketieteen päivystyksiä ei tule päästää uppoamaan suohon, josta ylösnouseminen käy lähes mahdottomaksi. Yleisten työolojen parantaminen, riittävästi tekijöitä ja kunnon palkka. Niillä se hoituu, kunhan reagoidaan ajoissa. Kuten Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila ja tutkimuspäällikkö Jukka Vänskä hiljattain pääkirjoituksessaan totesivat, kyse ei ole lääkäripulasta vaan järjestelmän tehottomuudesta.
Lappeenrannassa juna tosin meni jo.
Palkkoja on siellä nyt pakko nostaa tuntuvasti enemmän kuin aiemmin olisi ollut tarpeen. Työoloihin on tartuttava kerta kaikkiaan suurella kädellä ja lääkärien toiveita kuunneltava. Akuuttia pulaa työolot eivät korjaa korjata, mutta pitkällä ajalla maine on tärkeää.
Mainetta tukisi myös yleisen yleislääkäritilanteen parantaminen. Terveyskeskuslääkäri Inga Tikkinen kertoi huhtikuussa Lääkärilehdessä, miten Eksotessa vastaanottoaikoja supistetaan, koska pakolliset muut tehtävät ajavat ohi. Kiireellisetkin vastaanottoajat varataan hyvissä ajoin, sillä potilaille ei ole muita aikoja. Lääkärin listat ovat täynnä 4–6 viikoksi, eikä hän voi järjestää kontrolliaikaa omalle listalleen muuten kuin ylitöinä.
Onneksi Eksote on herännyt.
– Meidän täytyy etsiä yleislääkäreitä nyt eri keinoin ja jonkinlaisella lisärahasummalla sitouttaa siihen, että osa suostuisi päivystämäänkin, kertoo terveys- ja vanhuspalveluiden johtaja Tuula Karhula Ylelle.
Kaikki tuki Karhulalle. Toivottavasti hän onnistuu.
Kirjoittaja
Pekka Nykänen
Lääkärilehden päätoimittaja
Artikkeli on julkaistu alun perin Lääkärilehdessä 22.5.2019.
