Vähäinen koulutus ja heikko sosiaalinen asema ennustavat keskimääräistä suurempaa kuolleisuutta ja sairastavuutta. Ilmiö on yleismaailmallinen ja koskee lähes kaikkia terveysongelmia mukaan lukien riskikäyttäytyminen (1). Sosiaali- ja koulutusryhmien välisiä terveyseroja ei ole onnistuttu poistamaan eikä juuri vähentämäänkään, vaikka tavoite on ilmaistu Suomen lähes jokaisen hallituksen ohjelmassa. Siksi Tarkiaisen ym. tässä lehdessä (s. 588–93) (2) esittämät tulokset elinajanodotteen erojen kasvun pysähtymisestä ja jopa erojen kaventumisesta 2010-luvulla ovat ilahduttavia. Muutoksen keskeisenä tekijänä on alkoholiin liittyvä kuolleisuus, joka selittää merkittävän osan tulo- ja koulutusryhmien välisistä eroista.
Samaan aikaan näiden muutosten kanssa alkoholin kokonaiskulutus kääntyi laskuun (3), nuorten humalajuominen väheni ja raittius lisääntyi (4). Hallituksen antama alkoholilain muutosesitys on vesittämässä tämän myönteisen kehityksen. Toteutuessaan uudistus tarkoittaisi alkoholin saatavuuden helpottumista ja sitä kautta kulutuksen lisääntymistä. Lisäksi on mahdollista, että sosioekonomisten ryhmien väliset erot alkoholinkäytössä lisääntyisivät ja johtaisivat jälleen terveyserojen kasvuun.
Alkoholinkäyttöön liittyvien terveyserojen synty alkaa jo teini-iässä, kun alkoholinkäyttö ja humalajuominen eriytyvät koulumenestyksen ja koulu-uran etenemisen mukaan. Alkoholinkäyttö ja humalajuominen ovat keskimääräistä yleisempiä huonosti koulussa menestyvien ryhmässä verrattuna hyvin menestyviin ja vastaavasti ammattikoululaisilla verrattuna lukiolaisiin (5,6).
Alkoholilain uudistus sisältää alaikäisten kannalta huolestuttavia ehdotuksia. Ensiksikin on riski, että syrjäytymisvaarassa olevien nuorten perheissä tilanne heikkenee vanhempien alkoholin käytön lisääntyessä. Toisaalta laki sallisi ”limuviinojen” eli makeiden, makuaineita sisältävien ja aikaisempaa väkevämpien (5,5 tilavuusprosenttia) alkoholituotteiden myynnin lähikaupoissa. Karkkeihin ja limsaan tottuneelle maut ovat helppoja. Ruotsissa vastaavantyyppisten tuotteiden tulo markkinoille näytti selittävän nuorten lisääntynyttä alkoholinkäyttöä (7).
Lisätään yhtälöön vielä tuore tutkimustulos. Kun nuorten alkoholinkäyttö yleisesti väheni viime vuosikymmenellä, poikkeuksena olivat nuoret, joilla oli masennusta ja joiden vanhemmilla oli heikko koulutus ja työttömyyttä (8). Tässä ryhmässä alkoholinkäyttö lisääntyi. Usein alkoholia juovien poikien osuus oli 75,8 %, kun se oli 2,3 % pojilla, joilla ei ollut masennusta ja joiden vanhemmat olivat työssä ja hyvin koulutettuja. Tytöillä vastaavat luvut olivat 41,7 % ja 1,4 %. Tämän kehityksen kääntäminen ei onnistu ehdotetulla alkoholilain uudistuksella.
Lääkärit ja muu terveysrintama ovat torjuneet uudistuksen. Kansanterveyden näkökulmasta alkoholilain uudistusehdotus on kuin muurin rakentaminen Meksikon rajalle – yhtä älytön.
Arja Rimpelä
kansanterveystieteen professori, Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö
Tiedepääkirjoitus Lääkärilehdestä 9/2017.
Kirjallisuutta:
1 Commission on social determinants of health. Closing the gap in a generation: Health equity through action on the social determinants of health. WHO 2008.
2 Tarkiainen L, Martikainen P, Peltonen R, Remes H. Sosiaaliryhmien elinajanodote-erojen kasvu on pääosin pysähtynyt. Suom Lääkäril 2017;72:588–93.
3 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Alkoholijuomien kulutus 2015 (luettu 10.2.2017). http://www.julkari.fi/handle/10024/130434
4 Bryant AL, Schulenberg JE, O’Malley PM. How academic achievement, attitudes, and behaviors relate to the course of substance use during adolescence: A 6-year, multiwave national longitudinal study. J Res Adolesc 2003;13:361–97.
5 Kinnunen J, Pere L, Lindfors P, Ollila H, Rimpelä A. Nuorten terveystapatutkimus 2015. Nuorten tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö 1977–2015. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2015:31.
6 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kouluterveyskysely (luettu 10.2.2017) www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/vaestotutkimukset/kouluterveyskysely
7 Romanus G. Alcopops in Sweden – a supply side initiative. Addiction 2000;95(Supplement 4):609–19.
8 Torikka A, Kaltiala-Heino R-K, Luukkaala T, Rimpelä A. Trends in alcohol use among adolescents from 2000 to 2011: The role of socioeconomic status and depression. Alcohol and Alcoholism 2016;1–8.
