Normaalipainoiset ovat lihavia ja ylipainoisia huomattavasti pienemmässä vaarassa sairastua erilaisiin kansantauteihin, kertoo THL:n tutkimus.
Normaalipainoiset aikuiset sairastuivat kymmenen vuoden seurannassa tyypin 2 diabetekseen, sepelvaltimotautiin, astmaan, polvi- tai lonkkanivelrikkoon, kihtiin tai sappikivitautiin huomattavasti harvemmin kuin henkilöt, joilla oli ollut vähintään ylipainoa lähtötilanteessa.
Tyypin 2 diabetes oli tutkituista sairauksista yleisin ylipainon ja lihavuuden seuraus. Riski sairastua tyypin 2 diabetekseen oli ylipainoisilla lähes kolminkertainen, lihavilla kahdeksankertainen ja vaikeasti lihavilla 16-kertainen normaalipainoisiin verrattuna.
Uudet tulokset nostavat esiin lihavuuden ja ylipainon merkityksen sairauksien aiheuttajana. Vaikka lihavuus ja ylipaino riskitekijöinä tunnistetaan, niiden todellinen merkitys sairauksien kehittymisessä jää usein huomioimatta.
Tutkimuksessa tarkasteltiin FINRISKI 2002- ja FINRISKI 2007 -tutkimuksiin osallistuneita aikuisia, joilla ei ollut tutkimusajankohtana tyypin 2 diabetesta, sepelvaltimotautia, astmaa, polvi- tai lonkkanivelrikkoa, kihtiä tai sappikivitautia. Tutkimus selvitti näiden ilmaantumista kymmenen vuoden seurannassa.
Aikuisten lihavuus on yleistynyt
FinTerveys 2017 -tutkimuksen mukaan vain 28 prosenttia yli 30-vuotiaista miehistä ja 37 prosenttia naisista oli normaalipainoisia eli painoindeksi on alle 25.
Suomessa oli vuonna 2017 2,5 miljoonaa vähintään ylipainoista aikuista (painoindeksi 25 tai enemmän). Vaikeasti lihavia (painoindeksi 35 tai enemmän) oli miehistä 6 prosenttia ja naisista 10 prosenttia.
Myös lasten ja nuorten ylipainoisuus on yleistä. Vuonna 2018 2–16-vuotiaista pojista 27 prosenttia ja tytöistä 18 prosenttia oli vähintään ylipainoisia. Lihaviksi voitiin luokitella 8 prosenttia pojista ja 4 prosenttia tytöistä. Ylipaino ja lihavuus lapsuusiässä jatkuvat usein aikuisuuteen ja lisäävät monien sairauksien vaaraa.
Lihavuuden ehkäisy lisää terveitä elinvuosia
Tässä tutkimuksessa ylipainoiset ja lihavat sairastuivat paljon normaalipainoisia henkilöitä useammin jo kymmenen vuoden seurannassa.
– Lihavuuden aiheuttamaa riskiä ei ole otettu tarpeeksi vakavasti. Nyt viimeistään pitäisi yhteiskunnallisin toimin tosissaan panostaa lihavuuden ehkäisyyn, kun lihavuus väestötasolla näyttää jatkuvasti lisääntyvän, kertoo THL:n tutkimusprofessori Tiina Laatikainen tiedotteessa.
Ylipainon ja lihavuuden ehkäisyllä voitaisiin merkittävästi lisätä väestön hyvinvointia sekä terveitä ja toimintakykyisiä elinvuosia.
Ylipainoon ja lihavuuteen liittyvän sairastuvuuden väheneminen tuottaisi myös huomattavia yhteiskunnallisia säästöjä. Kokonaisuutena lihavuuteen liittyvien sairauksien hoito vie nykyään merkittävän osan terveydenhuollon resursseista.
Lihavuuden ehkäisemiseksi tarvitaan usean toimijan yhteistyötä sekä toimia yhteiskunnan sektoreilla.
Ehkäisevä työ tulee aloittaa mahdollisimman varhain, ja sen tulee jatkua kaikkien elämänvaiheiden ajan – sikiöajasta vanhuuteen. Kaikessa väestön ruoka- ja liikuntatottumuksiin vaikuttavassa päätöksenteossa tulisi aina ottaa huomioon päätösten terveysvaikutukset.
Kirjoittaja
Ulla Toikkanen
toimittaja
Kuva: Pixmac
Artikkeli on alun perin julkaistu Lääkärilehdessä 14.5.2019.
