Elämänkerrallinen altistusterapia vähentää tehokkaasti toistuvasti traumatisoituneiden lasten stressioireita, ilmenee psykologian maisteri Samuli Kangaslammen väitöstutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan trauman muokkaamiin haitallisiin ajatuksiin vaikuttaminen on tärkein vaikutusreitti myös lapsilla ja nuorilla.
Lapset ja nuoret kohtaavat toistuvia traumaattisia tapahtumia esimerkiksi perheväkivallan ja sodan seurauksena. Useita traumaattisia kokemuksia läpikäyneillä haitalliset ajatukset saattavat olla erityisen juurtuneita.
Narratiivinen altistusterapia on uusi lyhytterapiamuoto, jossa käydään läpi 6-12 tapaamisen aikana kerronnallisesti traumaselviytyjän elämäntarina ja kuvaillaan myös traumatapahtumia yksityiskohtaisesti. Terapiamuoto helpotti lasten ja nuorten stressioireita vähintään yhtä hyvin kuin aiemmat menetelmät, mahdollisesti myös jonkin verran tehokkaammin.
– Nykyisen tietämyksemme ja tämän tutkimuksenkin valossa myös lasten ja nuorten traumaperäisiä stressioireita hoidetaan parhaiten käsittelemällä traumaa varsin yksityiskohtaisesti. Vaikka tämä saattaa olla haastavaa sekä potilaille että heitä hoitaville ammattilaisille, traumaan keskittyvää hoitoa ei tulisi lykätä silloin, kun se on selvästi tarpeen, sanoo Kangaslammi tiedotteessa.
Tutkimuksen mukaan narratiivinen altistusterapia näyttää soveltuvan erityisesti erikoissairaanhoidon avopalveluihin. Sitä oli mahdollista toteuttaa sekä Suomessa syntyneiden, fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa kokeneiden lasten että ulkomailla syntyneiden, sotakokemusten traumatisoituneiden lasten ja nuorten hoidossa.
Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi psykologisia muutosmekanismeja, joiden kautta stressioireisiin voidaan vaikuttaa Suomessa ja Gazan kaistaleella Palestiinassa.
Psykologian maisteri Samuli Kangaslammen mielenterveyspsykologian alaan kuuluva väitöskirja Mechanisms of change in psychological treatment of posttraumatic stress symptoms among children and adolescents tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 6.9.2019 klo 12.
Kirjoittaja
Tiiamari Pennanen
toimittaja
Kuva
Adobe / AOP
Artikkeli on alun perin julkaistu Lääkärilehdessä 26.8.2019.
