Lääkäreiden päivittäisessä vastaanottotyössä olisi tärkeää käynnistää laajempi sydän- ja verisuonisairauksien riskikartoitus kaikille keskivartalolihaville sekä sosioekonomiselta asemaltaan heikommille. Samalla olisi tärkeää tukea riskienhallintaakin. Saavutettujen elintapamuutosten ja pienemmän riskin ylläpitäminen edellyttää palveluiden tuottajien ja käyttäjien yhteydenpidon jatkuvuutta. Näin toteaa Helsingin yliopistossa väittelevä LL Reijo Siren.
Viidenkymmenen viime vuoden aikana on suomalaisen työikäisen väestön sepelvaltimokuolleisuus vähentynyt 70 prosenttia. Yli puolet kuolleisuuden vähenemisestä selittyy tupakoinnin vähentämisellä sekä veren kolesterolipitoisuuden ja verenainetason laskulla. Toisen puolen selittää tehokkaampi ja kehittyneempi hoito. Tästä huolimatta sydän- ja verisuonitaudit ovat edelleen yleisin työikäisten miesten kuolinsyy Suomessa.
Rasvan määrää mitattiin magneettikuvauksella
Väitöskirjan osatutkimuksessa selvitettiin diabetesta sairastamattomien lihavien miesten sydämen rasvoittumisen ja vatsaonteloon kertyneen rasvan määrän suhdetta sydän- ja verisuonitautiriskitekijöihin.
Rasvan määrä vatsaontelossa, vatsan alueen ihonalaisessa kudoksessa ja sydämessä mitattiin magneettikuvauksella.
Sydämen rasvoittuminen korreloi vatsan alueen ihonalaisen rasvakudoksen ja erityisesti vatsaonteloon kertyneen rasvan määrään.
Kaikista mitatuista metabolisista riskitekijöistä vyötärönympärys korreloi voimakkaimmin vatsaontelon sisäisen rasvan määrään ja sydämen rasvoittumiseen.
Sirenin mukaan vyötärönympärysmitta on epäsuora mutta luotettavaksi osoitettu vatsaonteloon kertyneen rasvan mittari.
– Sitä voidaan käyttää alustavana keinona arvioida riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin sekä tyypin 2 diabetekseen, hän sanoo tiedotteen mukaan.
Helsingin kaupunki kartoittaa riskiryhmiä
Toisessa tutkimuksessaan Siren selvitti vyötärönympärysmitan kykyä löytää valikoimattomasta keski-ikäisten miesten joukosta miehet, joiden riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin sekä tyypin 2 diabetekseen oli suurentunut. Aineisto koostui kahdestasadasta keski-ikäisestä helsinkiläismiehestä, jotka olivat osallistuneet Helsingin kaupungin terveyskeskuksen järjestämään riskiseulontaan.
Vyötärönympärysmitan raja-arvo ≥ 94 cm erottaa osallistujien joukosta ne, joiden riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin tai tyypin 2 diabetekseen on riskiprofiilin perusteella lisääntynyt.
Helsingin kaupunki on kutsunut vuodesta 2006 alkaen vuosittain kaikki paikalliset kyseisenä kalenterivuonna 40 vuotta täyttävät miehet sydän- ja verisuonitautiriskien arviointiin ja terveysneuvontaan paikalliseen terveyskeskukseen.
Miehille, joiden riskin todetaan suurentuneen, annetaan elintapaneuvontaa, jonka tavoitteena on riskin pienentäminen.
Seuranta kannattaa
Siren ryhmineen toteutti kaksi seurantatutkimusta miehillä, joilla vuoden 2006 seulonnassa todettiin lisääntynyt sydän- ja verisuonitautien riski.
Ensimmäisen tutkimuksen tavoitteena oli selvittää elintapaneuvonnan vaikutusta sydän- ja verisuonitautien kokonaisriskiin kahden vuoden seurannassa niin, että osallistujien koulutustaso otettiin huomioon. Vuonna 2008 miehistä, joiden riski oli todettu suureksi, tavoitettiin 430.
Heidät kutsuttiin seurantakäynnille, ja 200 noudatti kutsua. Osallistujista muodostettiin koulutustason mukaan kolme ryhmää. Elintavat muuttuivat suotuisammiksi kaikissa kolmessa ryhmässä.
Alimman koulutustason ryhmässä elintapojen muutokset seuranta-aikana eivät kuitenkaan pienentäneet merkittävästi riskiä sairastua sydän- ja verisuonitautiin toisin kuin kahdessa korkeamman koulutustason ryhmässä.
Toisessa seurantatutkimuksessa selvitettiin viiden vuoden seuranta-aikana omaehtoisesti toistettujen riskinarviointitapaamisten vaikutusta pienemmän riskin saavuttamiseen ja ylläpitoon. Vuonna 2011 miehistä, joiden riski oli seulonnassa alun perin todettu suureksi, tavoitettiin 389. Heidät kutsuttiin seurantakäynnille, ja kutsua noudatti 159 miestä.
Elintavat olivat muuttuneet suotuisaan suuntaa riippumatta siitä, oliko riskejä arvioitu uudelleen seuranta-aikana. Muutos oli tilastollisesti merkitsevä. Kuitenkin vain seuranta-aikana uudelleen riskinarvioinnissa käyneiden sydän- ja verisuonitautiriski pieneni.
LL Reijo Sirenin väitöskirja Screening for cardiovascular risk factors in middle-aged men: the long-term effect of lifestyle counselling tarkastetaan 8. kesäkuuta Helsingin yliopistossa.
Kirjoittaja
Ulla Toikkanen
toimittaja
Kuva
Panthermedia
Artikkeli on julkaistu alun perin Lääkärilehdessä 4.6.2019.
