Vähäisen ja kohtalaisen riskin eturauhassyövän sädehoidon antokertoja on pyritty vähentämään. Aiempien tutkimuksien perusteella tiedetään, että kerta-annosta voidaan suurentaa ja toisaalta antokertojen eli fraktioiden määrää vähentää, eli potilas saa hypofraktioitua sädehoitoa. Nyt julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin ultrahypofraktioidun sädehoidon akuutteja haittoja verrattuna hypofraktioituun tai perinteiseen sädehoitoon eikä eroja ollut.
Tutkittavia oli 874 ja kaikilla oli vähäisen ja kohtalaisen riskin eturauhassyöpä, johon he eivät saaneet hormonaalista hoitoa. Puolet potilaista sai joko perinteisen sädehoidon tai hypofraktioidun sädehoidon. Puolet potilaista hoidettiin stereotaktisella sädehoidolla.
Kolmen kuukauden seurannan aikana suoliston tai virtsateiden haitoissa ei ollut eroa ryhmien kesken. Haittoja oli joka neljännellä.
Sädehoidon suurempi kerta-annos saattaa olla jopa tehokkaampi syövän hoitona, mutta haittoja on pelätty. Nykyisin hoitokohde pystytään rajaamaan entistä tarkemmin ja näyttää siltä, että isojakin kerta-annoksia pystytään antamaan turvallisesti. Viiden kerran sädehoito on verrattomasti helpompi urakka potilaalle kuin yli seitsemän viikon hoitoputki. Hoitotuloksista saadaan tietoa kolmen vuoden päästä.
Lähde: Brand D, Tree A, Ostler P ym. Intensity-modulated fractionated radiotherapy versus stereotactic body radiotherapy for prostate cancer (PACE-B9): acute toxicity findings from an international, randomised, open-label, phase 3, non-inferiority trial. Lancet Oncol, verkossa ensin 17.9.2019. doi: 10.1016/S1470-2045(19)30569-8
Kirjoittaja
Sirkku Jyrkkiö
toimittaja
Artikkeli on alun perin julkaistu Lääkärilehdessä 44/2019.