Vajaaravitsemuksen ehkäisyä, varhaista tunnistamista ja hoitoa hyödynnetään riittämättömästi kliinisessä työssä. Sen voidaan arvioida maksavan Suomen terveydenhuollolle vuodessa yli 600 miljoonaa euroa, kirjoittavat Soili Alanne ym. Lääkärilehdessä (20/2019).
Kustannuksia kerryttävät erityisesti pitkittynyt ja komplisoitunut hoitojakso sairaalassa tai laitoksessa sekä toipumisen pitkittyminen. Vajaaravitsemuksen on todettu pitkittävän hoitojaksoa 3–8 päivää. Se myös lisää sairaalahoidon uusiutumisen todennäköisyyttä. Sairaalahoidon aikana kehittynyt vajaaravitsemus lisäsi hoitojakson kustannuksia 2 901–6 564 euroa.
Vajaaravitsemuksen kustannuksia vähentää ennen kaikkea ennakoiva ehkäisy, joskin tutkimustietoa aiheesta on vähän. Esimerkiksi palveluasumisyksikössä riskin seulonta ja tehostettu riskipotilaiden ravitsemuksesta huolehtiminen maksoivat vain murto-osan todetun vajaaravitsemuksen aiheuttamista kustannuksista.
Tehostetun ravitsemushoidon on myös todettu lyhentävän hauraiden potilaiden sairaalahoitojaksoa keskimäärin 2,5 vuorokautta 95 euron kustannuksin. Aikuisen riskipotilaan tehostettu ravitsemushoito on listattu terveydenhuollossa kustannusvaikuttavimpien ohjausmenetelmien joukkoon ehkäisyneuvonnan ja kohonneen verenpaineen hoidon rinnalle.
Lähde: Alanne S, Siljamäki-Ojansuu U, Saarnio J. Vajaaravitsemuksen kustannukset. Suom Lääkäril 2019;74:1278–81.
Kirjoittaja
Marianne Jansson
toimittaja
Kuva
Fotolia
Artikkeli on julkaistu alun perin Lääkärilehdessä 15.5.2019.
