Asunnottomilla oli verrokkiryhmään nähden yli 40-kertaisesti sairaalapäiviä psykiatrisessa sairaalahoidossa, kymmenkertaisesti käyntejä sairaalan päivystyksessä ja yli kuusinkertaisesti sairaalapäiviä somaattisessa erikoissairaanhoidossa, selviää tuoreesta väitöstutkimuksesta.
Noin puolet ensisuojassa yöpyneistä asunnottomista kuoli kymmenen vuoden seurannan aikana.
– Heidän ennusteensa on erittäin huono. Se ei ole uutinen niille, jotka tekevät töitä tämän asiakasryhmän kanssa, mutta Suomesta on puuttunut dataa, jolla osoittaa asia, sanoo väitöskirjan tekijä, yleislääketieteen erikoislääkäri Agnes Stenius-Ayoade.
Stenius-Ayoade teki vuosia töitä asunnottomien ja syrjäytyneiden lääkärinä Hietaniemenkadun palvelukeskuksessa Helsingissä. Nyt hän väittelee asunnottomien kuolleisuudesta, sairastavuudesta ja terveyspalvelujen käytöstä.
Väitöksessään hän osoitti, että asunnottomuuteen liittyy usein terveysongelmia ja suurentunut kuolemanriski.
Rekisteritutkimuksessa oli mukana henkilöitä, jotka olivat yöpyneet ensisuojassa ainakin yhden yön.
Omat palvelut asunnottomille
Asunnottomat tarvitsevat Stenius-Ayoaden mielestä omat palvelut. Sairaalassa heidät olisi tärkeä huomioida erityisryhmänä.
– Heidät pitäisi tutkia kerralla ja kokonaisvaltaisesti ja ottaa sosiaalinen tilanne huomioon. Jatkotutkimuksia on yleensä turha suunnitella polikliinisesti, koska arjen haasteiden takia ne usein jäävät toteutumatta. Kotiuttamisessa pitäisi muistaa, että kotikuntoinen ei ole sama asia kuin katukuntoinen.
Kollegoiden olisi opettavaista käydä tutustumassa asunnottomien arkeen vaikkapa ensisuojassa tai asumisyksikössä, suosittelee Stenius-Ayoade.
– Uskon, että se toisi ymmärrystä, josta on hyötyä kliinisessä työssä.
Kirjoittaja
Anne Seppänen
toimittaja
Kuva
Jussi Helttunen
Artikkeli on julkaistu alun perin Lääkärilehdessä 23/2019.
