Tyypin 1 diabetestä vastaan suunnattu rokote on läpäissyt ensimmäisen ihmisillä tehdyn tutkimuksen. Rokote osoittautui turvalliseksi ja toimi toivotusti.
Virusopin professori Heikki Hyöty Tampereen yliopistosta kuvaa tulosta tärkeäksi virstanpylvääksi.
Rokote pääsee nyt etenemään seuraaviin tutkimusvaiheisiin.
Enterovirukset yhteydessä tyypin 1 diabetekseen
Tyypin 1 diabeteksen puhkeamiseen vaikuttavat sekä geneettinen herkkyys että ympäristötekijät. Tarkkaa syntymekanismia ei tiedetä.
Enterovirusten ja tyypin 1 diabeteksen välistä yhteyttä on tutkittu pitkään.
Tämän hetken tiedon valossa Coxsackie B -ryhmän enterovirukset pystyvät tulehduttamaan haiman insuliinia tuottavat solut. Seuraa soluvaurio, joka johtaa insuliinin puutteeseen.
– Lopullista varmuutta asiasta ei kuitenkaan ole vielä saavutettu, Hyöty sanoo tiedotteessa .
Noin 50 000 suomalaisella ja 8,7 miljoonalla ihmisellä koko maailmassa on tyypin 1 diabetes. Tyypin 1 diabetes on lasten yleisin krooninen sairaus. Sen esiintymistiheys Suomessa ja Ruotsissa on suurin maailmassa.
Enterovirukset puolestaan ovat ihmisen yleisimpiä viruksia, ja ne aiheuttavat hyvin monenlaisia sairauksia, mutta toistaiseksi rokote on ollut saatavilla vain yhtä enterovirusten alaryhmää, polioviruksia, vastaan.
Nyt testatun rokotteen reseptiä selvitettiin 10 vuotta. Rokotteeseen valittiin viisi eri Coxsackie B -virustyyppiä.
Suomalainen innovaatio
Diabetesrokote on suomalainen innovaatio.
Se siirrettiin aikoinaan pitkän akateemisen tutkimuksen lopputuloksena suomalaiseen yliopistolähtöiseen spinoff-yritykseen (Heikki Hyödyn ja Helsingin yliopiston lastentautien emeritusprofessori Mikael Knipin perustama Vactech Oy), jossa sitä jalostettiin eteenpäin ja tehtiin yhteistyötä eri tahojen kanssa.
Kun oli aika aloittaa ihmisellä tehtävät kliiniset tutkimusvaiheet, innovaatio lisensioitiin Provention Biolle, joka hankki rahoituksen.
Nyt rokotteen jatkokehitysoikeus siirtyi viime vuonna lisenssisopimuksella lääkeyhtiö Sanofille.
Seuraavaksi rokotetta testataan lapsilla
Diabetesrokotetta testasi ensimmäisessä vaiheessa noin 50 suomalaista aikuista. Tutkimus tehtiin terveillä vapaaehtoisilla aikuisilla.
– Seuraavaksi rokotetta tulisi tutkia lapsilla, jotka ovat sen pääkohderyhmä, toteaa professori Knip.
Rokotteen mahdollinen teho diabeteksen estossa selviää vasta vuosien päästä.
Seuraavat vaiheet on tarkoitus toteuttaa muutamassa maassa. Mitä pidemmälle edetään, sen useampaan maahan kannattaa mennä. Rokotekehitysketjuun kuluu, että rokotetta pitäisi tutkia useammassa väestössä.
Varsinaisen tyypin 1 diabetekselta ehkäisevän tehon osoittamiseksi tarvitaan aikanaan tutkimusohjelma, johon tarvitaan sitten tuhansia tutkittavia.
Jos tutkimus etenee toivotusti, milloin rokote voisi tulla käyttöön?
– Valitettavasti siihen menee vielä aikaa. Realistinen arvioni on, että myyntiluvan voisi saada 5–7 vuodessa. Toivotaan tietysti, että viisi vuotta riittää, Hyöty toteaa.
Alkuperäiset artikkelit on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivulla.
