Kiireettömien EKG-tutkimusten määräämisessä terveyskeskuksissa on suuria eroja. Tutkimuksia tehdään enemmän terveyskeskuksissa, joissa kävi paljon iäkkäitä potilaita, joissa hoitajilla oli oikeus määrätä EKG ja joissa hoitajan vastaanotolla käyntien osuus oli suurempi, toteavat Heli Perttunen ym. Lääkärilehdessä (18/2019) julkaistussa tutkimuksessa.
Tutkimuksen perusteella ei voida päätellä, ovatko hoitajalähtöinen vastaanottomalli ja hoitajien oikeus määrätä EKG itsenäisesti syitä tutkimusten suurempaan määrään tai seurauksia.
Kiireettömien EKG-tutkimusten määrä suhteessa lääkärin vastaanottokäynteihin vaihteli jopa kymmenkertaisesti, välillä 6–60 prosenttia. Suhteessa kaikkiin käynteihin vaihtelu on pienempää, 3–20 prosenttia. Vanhusten osuus potilaskunnasta selitti kolmasosan vaihtelusta.
Tutkimuksessa oli mukana 20 sisäsuomalaista terveyskeskusta. Kunnan väestöpohjaan suhteutettujen EKG-kustannusten ero oli suurimmillaan yli seitsenkertainen. Pienimmillään kustannukset olivat 5,9 euroa sataa asukasta kohden ja suurimmillaan 42,3 euroa.
EKG-tutkimuksia tehdään paljon ja niiden yksikköhinta on korkea. Niinpä niistä kertyy terveydenhuollolle paljon kustannuksia. Valtakunnallista suositusta EKG:n käyttämisestä perusterveydenhuollon kiireettömillä vastaanotoilla ei ole, mutta verenpaine-, diabetes- ja eteisvärinäpotilaiden EKG-seurantaa ohjeistavat Käypä hoito -suositukset. Paikallinen ohjeistus oli laadittu 12 terveyskeskuksessa, useimmiten pitkäaikaissairauksien vuosikontrolleista.
Lähde: Perttunen H, Vessari H, Suman M ym. Kiireettömien EKG-tutkimusten määrä terveyskeskuksissa vaihtelee huomattavasti. Suom Lääkäril 2019;74:1125–9.
Kirjoittaja
Marianne Jansson
toimittaja
Kuva
Pixmac
Artikkeli on julkaistu alun perin Lääkärilehdessä 2.5.2019.
