Suolen mikrobiston yhteys aivojen toimintaan on muuttunut viime vuosina huuhaasta varteenotettavaksi tutkimusalaksi. Joillakin suoliston bakteereilla on todettu kytköksiä erilaisiin neurologisiin tiloihin. Ne myös valmistavat neuroaktiivisia yhdisteitä. Juuri ilmestynyt tutkimus nimeää bakteereita, jotka näyttävät liittyvän ihmisen henkiseen hyvinvointiin tai masennukseen. Merkittävää on, että se tarjoaa myös mahdollisen selityksen biokemiallisesta mekanismista.
Leuvenin yliopiston tutkimusryhmä hyödynsi yli tuhannen ihmisen ulostemikrobien metagenomiikkaa ja yhdisti ne kyselytietoihin elämänlaadusta ja lääkärien tekemiin depressiodiagnooseihin. Tulokset varmistettiin vielä toisesta samansuuruisesta hollantilaisesta aineistosta. Lisäksi analysoitiin eri bakteerien tuottamia neuroaktiivisia metaboliatuotteita.
Kaksi bakteerilajia suolessa, Faecalibacterium ja Coprococcus, oli kytköksissä parempaan elämänlaatuun. Ja toisin päin, koprokokin ja Dialister-bakteerien puutos tai vähäisyys liittyi depressioon. Mielialalääkkeiden tiedetään muuttavan suolen mikrobistoa, mutta tämä sekoittava tekijä oli otettu huomioon. Bakteerien tuottamat GABA ja dopamiinimetaboliitit sopivat selittämään todettuja assosiaatioita.
Tutkimus tarjoaa ehkä toistaiseksi vahvimman näytön mielenterveyden ja suolen mikrobiston kytköksestä, vaikkakaan ei vielä syy-seurausnäyttönä. Tulee tuntuma – gut feeling – että psykobioottien (tutkijoiden termi) tutkimus tuottaa vielä kiinnostavia tuloksia.
Kirjoittaja
Heikki Arvilommi
Kuva
Fotolia
Lähde: Valles-colomer M, Faloni G, Darzi Y ym. The neuroactive potential of the human gut microbiota in quality of life and depression. Nat Microbiol, verkossa ensin 4.2.2019. doi: 10.1038/s41564-018-0337-x
Artikkeli on julkaistu alun perin Lääkärilehdessä 10/2019.
