Stressi ja lapsettomuus

Stressin aiheuttama henkinen kuormittuminen ei nykykäsityksen mukaan aiheuta naiselle pysyvää lapsettomuutta, vaikka se voi heikentää hedelmällisyyttä.

Kuormittava ja pitkään jatkuva stressi on epäterveellistä. Lapsettomuuteen liittyvä stressi voi olla yksi lisätekijä monen muun stressaavan tilanteen ohella. Kun tällaiset elämäntilanteet kasautuvat, hedelmöityshoidon epäonnistumiseen riski kasvaa.

Monissa lapsettomuusklinikoissa käyttöön otettu potilaslähtöinen työskentelytapa ja hoitojen yksilöllinen räätälöinti näyttäisi vähentävän lapsettomuusstressiä tehokkaasti. Myös lääkemäärien ja -pistosten vähentäminen näyttäisi lisäävän hoitomyöntyvyyttä. Lapsettomuusstressissä sosiaalinen tuki on tärkeä apu uupumuksen ennaltaehkäisyssä.

Valtaosa naisista kokee saavansa riittävästi henkistä tukea lapsettomuusyksiköiden hoitohenkilökunnan antaman neuvonnan ja ohjauksen avulla. On kuitenkin arvioitu, että epäonnistuneiden hedelmöityshoitojen jälkeen 10–25 % naisista kärsii kliinisesti merkittävästä masentuneisuudesta. Erityisen tärkeää olisi tunnistaa ne yksilöt ja parit, jotka hyötyisivät psyykkisen työn ammattilaisen tuesta.

Leena Anttila
dosentti, ylilääkäri
Väestöliiton klinikat Oy, 
Turun klinikka
leena.anttila@vaestoliitto.fi

Jyrki Korkeila
professori, ylilääkäri
Harjavallan sairaala, Turku

Artikkeli Lääkärilehdestä 26–31/12