Sähköisen lääkemääräyksen sudenkuopat

Sähköinen lääkemääräys otettiin käyttöön kaikissa apteekeissa 1.4.2012 mennessä ja julkisessa terveydenhuollossa vuotta myöhemmin. Yksityinen terveydenhuolto tulee mukaan tämän vuoden lopussa. Useilla paikkakunnilla sähköisen lääkemääräyksen osuus on jo 70–90 % kaikista määrätyistä resepteistä. Koko maassa oli kesäkuun loppuun 2014 mennessä kirjoitettu sähköisiä lääkemääräyksiä noin 32 miljoonaa ja niihin liittyviä lääketoimituksia oli tehty noin 46 miljoonaa. Sähköisen reseptin on saanut noin 3,8 miljoonaa henkilöä.

Sähköisestä lääkemääräyksestä on nopeasti tullut pääasiallinen lääkkeen määräämisen ja toimittamisen väline, joka toimii jo sujuvasti rutiinilla. Joissakin asioissa se voisi silti toimia vielä paremmin.

Tässä artikkelissa kuvataan apteekkien näkökulmasta sähköisen lääkemääräyksen toimittamiseen liittyviä tilanteita, jotka toistuvat päivittäin, aiheuttavat hankaluuksia ja pahimmassa tapauksessa vaarantavat lääkitysturvallisuutta.

Puuttuvat potilasohjeet

Sähköinen lääkemääräys on uusi asia kaikille osapuolille, myös potilaille, jotka vasta opettelevat sen käyttöä. Paperireseptit olivat konkreettinen todiste lääkemääräyksestä, mutta kun niitä ei enää ole, voi olla, ettei potilas ymmärrä saaneensa lääkettä. On myös tavallista, että asiakkaat käyvät apteekissa vain tarkistamassa, olisiko reseptikeskukseen ilmestynyt lääkemääräyksiä, koska asia oli jäänyt vastaanotolla epäselväksi. Potilasohje poistaa tällaista epävarmuutta ja selkiyttää tilannetta potilaan kannalta. On kuitenkin yleistä, että potilasohjetta ei ole. ­Tämä voi johtua siitä, että potilas ei ole käynyt vastaanotolla, mutta harmittavan usein ohje on jäänyt antamatta muustakin syystä.

Potilasohje helpottaa myös potilaan puolesta asioivien toimintaa, sillä sen perusteella apteekki voi luovuttaa lääkkeet toiselle henkilölle. Kun potilas tulevaisuudessa voi kieltää lääkemää­räysten näkymisen reseptikeskuksessa, apteekki voi avata tiedon vain potilasohjeen avulla. Potilasohje on siis tärkeä apuväline sekä potilaan lääkityksen hallinnassa että apteekin työssä.

Huhtikuussa 2014 voimaan tulleen lainmuutoksen myötä lääkärin täytyy aina antaa potilasohje vastaanotolla, eikä potilas voi kieltäytyä siitä. On kuitenkin hyvä muistaa, että ohje sisältää arkaluontoista tietoa ja sitä voi käyttää myös väärin, joten se ei saa joutua vahingossa ulkopuolisten haltuun.

Kryptiset käyttöohjeet

Monet lääkärit kirjaavat reseptiin käyttöohjeen käyttäen lyhenteitä, jotka eivät ole ymmärrettäviä. Reseptissä voi lukea esimerkiksi 1–2 x 3 PO tai 1 x 2 kl 10 pv. Lääkkeen oikean ja turvallisen käytön varmistamiseksi apteekissa korjataan epäselvät annosohjeet, mikä vie aikaa ja sisältää osaltaan väärinymmärryksen riskin.

Apteekissa korjattu ohje ei kopioidu alkuperäiseen reseptiin eikä siirry reseptikeskukseen, mikä voi hämmentää potilaita, jos he katsovat reseptitietojaan Omakannasta. Käyttöohje on tarkoitettu potilaalle, ja olisi hyvä, jos lääkäri kirjoittaisi sen alun perin selväkielisenä. Joissakin potilastietojärjestelmissä on annostelun kirjoittamisen apuvälineitä, joiden avulla lyhenteet muuttuvat selväkielisiksi, mutta monista tämä toiminto vielä puuttuu.

Virheellinen lääkemuoto

Monissa potilastietojärjestelmissä lääketiedot sisältävä kenttä on liian lyhyt, joten lääkäri ei aina­kaan helposti näe kaikkia lääkevalmisteeseen liittyviä tietoja. Tämä voi johtaa virheeseen lääkkeen määräämisessä sellaisissa tapauksissa, joissa lääkkeen nimi on pitkä, siihen liittyy paljon tietoja tai samasta valmisteesta on useita lääkemuotoja (esimerkiksi kynä ja ruisku).

Joissakin tapauksissa potilas on vasta lääkkeen toimittamisen jälkeen huomannut saaneensa erilaisen valmisteen, kuin hän on aikaisemmin käyttänyt. Usein tilanne on sellainen, ettei valmistetta voi palauttaa tai toimittaa toiselle potilaalle, vaan se joudutaan hävittämään. Kela ei korvaa määräämisvirheen vuoksi syntyneitä kustannuksia, joten apteekille jää näissä ta­pauksissa maksajan rooli.

E-reseptin määrittelyt rajoittavat nykyään apteekkien mahdollisuutta korjata sähköisessä lääkemääräyksessä olevia virheellisiä tai puutteellisia tietoja. Vuoden 2015 aikana tilanne kuitenkin muuttuu siten, että apteekissa voidaan korjata reseptin sisältöä lääkkeen määrääjän luvalla.

Kokonaislääkemäärän muuttaminen

Lääkkeen annostuksen muuttuessa lääkäri on saattanut muuttaa jo osittain toimitettuun reseptiin lääkkeen kokonaismäärää. Tällöin apteekin tekemät merkinnät jäljellä olevasta lääkemäärästä menevät sekaisin ja reseptillä olevaa kokonaislääkemäärää on vaikea määrittää. ­Tämä on erityisen ongelmallista, kun kyseessä ovat pkv- ja huumausainereseptit. Vastedes potilastietojärjestelmät estävät lääkemäärän muuttamisen, jos reseptistä on jo toimitettu lääkettä.

Vanhenevat uudistamispyynnöt

Sähköisen lääkemääräyksen uudistaminen apteekin kautta on asiakkaiden kannalta helppo ja kätevä toimintatapa. Apteekki lähettää uudistamispyynnön asiakkaan esittämään terveydenhuollon yksikköön. Se on yleensä yksikkö, josta lääke on määrätty, mutta esimerkiksi erikoissairaanhoito ei ota uudistamispyyntöjä vastaan. Silloin uudistamispyyntö ohjataan usein paikalliseen terveyskeskukseen.

Terveyskeskuksille uusi menettely merkitsee valtavia määriä sähköisiä uusimispyyntöjä, joista osa vaatii selvittämistä. Uudistamispyyntö on kuitenkin käsiteltävä 8 päivän kuluessa, koska muuten se vanhenee ja häviää prosessista. Vanhenevat uudistamispyynnöt aiheuttavat paljon harmia potilaille, jotka käyvät turhaan apteekissa kyselemässä lääkkeitään. Tulevaisuudessa potilaalle lähetetään tekstiviesti myös siitä, että uudistamispyyntöä ei ole käsitelty määräajassa. Se ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että pitkäaikaislääkityksellä olevien potilaiden hoidon jatkuvuus vaarantuu, jos lääkemääräystä ei uudis­teta ajoissa.

Reseptin uudistaminen ei aina ole tarkoituksenmukaista, mutta apteekki ei voi ottaa siihen asiaan kantaa. Reseptien uudistamismenettelystä kannattaisi sopia potilaan kanssa vastaanotolla ja korostaa, että reseptit tulisi toimittaa uusittavaksi riittävän ajoissa. Lääkäri voi myös uusia aikaisempaa pienemmän määrän ja lähettää asiakkaalle apteekin kautta pyynnön ottaa yhteyttä tai käydä kokeissa, ennen kuin lääkettä määrätään pidemmäksi aikaa.

Tulevaisuudessa lääkäri voi merkitä sähköisiin lääkemääräyksiin tiedon siitä, ettei niitä uudisteta apteekin kautta. Tämä parantaa nykyistä tilannetta selvästi.

Lopuksi

Laki velvoittaa siirtämään kaikki lääkemää­räykset sähköisiksi vuoden 2016 loppuun mennessä. Sen jälkeen lääkkeitä voidaan määrätä kirjallisesti tai puhelimitse vain poikkeustilanteissa. Silloinkin lääkkeen määrääjän tulee perustella, miksi lääkemääräystä ei ole annettu sähköisesti. Apteekeissa kaikki lääkemääräykset viedään reseptikeskukseen.

Kuva Vantaan Koivukylän apteekista.

Sirpa Peura
farmaseuttinen johtaja
Suomen Apteekkariliitto

Kuva: Erkki Kostiainen

Kirjoitus perustuu Lääkärilehdessä 39/14 julkaistuun artikkeliin.