Ravitsemustila, ruoka tai sen sisältämät ravintoaineet voivat muuttaa lääkeaineiden vaikutuksia monin tavoin. Läheskään aina ei ole selvää, kuinka ylipainoisen tai aliravitsemuksesta kärsivän potilaan lääkeannos pitäisi määrittää parhaan kliinisen vasteen saamiseksi. Lääkkeet voivat toisaalta vaikuttaa ravitsemustilaan, kuten psykoosilääkkeet olantsapiini, ketiapiini ja risperidoni, jotka aiheuttavat painon nousua. Lääkitys voi vaikuttaa myös yksittäisten ravintoaineiden saantiin.
Artikkelissa kuvataan tilanteita, joissa ateriointi sinänsä tai tietty ruoka- tai ravintoaine aiheuttaa lääkkeen kanssa merkittävän yhteisvaikutuksen, jolloin lääkkeen teho muuttuu tai ilmaantuu haittavaikutuksia.
Ateriointi voi vaikuttaa lääkkeen imeytymiseen
Ateriointi voi hidastaa tai nopeuttaa lääkkeiden imeytymistä. Myös imeytyvän lääkeaineen kokonaismäärä ja lääkkeen vaikutus voivat muuttua. Tällöin valmisteyhteenvedossa annetaan esimerkiksi ohje joko ottaa lääke aterian kanssa tai tietyn ajan kuluttua sen jälkeen. Lisäksi ateriointi vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi joidenkin syöpätautien, C-hepatiitin ja HIV-infektion hoidossa käytettävien lääkkeiden pitoisuuksiin elimistössä. Joidenkin lääkkeiden, kuten hyljinnänestolääkkeiden, elimistössä saavutettavien pitoisuuksien pienetkin muutokset voivat olla merkityksellisiä hoidon tehon kannalta. Tällöin on eduksi, jos ateriointi ja lääkkeen otto toistuvat suunnilleen samalla rytmillä päivittäin.
Greippimehu
Greippimehun ja sen sisältämien furanokumariinien vaikutuksia eri lääkkeiden imeytymiseen on tutkittu parikymmentä vuotta. Tutkimuksissa käytetyt greippimehumäärät ovat olleet pienimmillään lasillisen kerta-annoksia, mutta myös eri mehuvahvuuksien ja toistuvan annostelun vaikutusta on tutkittu. Jo yksi greippi tai lasillinen greippimehua voi aiheuttaa kliinisesti merkittäviä farmakokineettisiä muutoksia.
Greippimehun vaikutuksesta useiden CYP3A4-entsyymin välityksellä metaboloituvien lääkkeiden pitoisuudet elimistössä nousevat moninkertaisiksi, jolloin yhteiskäytöllä voi olla ikäviä seurauksia. Suomessa käytetyin näistä lääkkeistä on simvastatiini.
Greippimehu voi vaikuttaa tavallisten lääkkeiden lisäksi myös monien syöpälääkkeiden pitoisuuksiin.
Varfariini ja ruoka
Verenohennuslääke varfariinin teho perustuu siihen, että lääke estää K-vitamiinista riippuvien hyytymistekijöiden syntymistä. Ruoan mukana saatu K-vitamiini vähentää varfariinin vaikutusta. Toisaalta tiedetään, että mitä enemmän K-vitamiinia potilas saa ruoasta, sen paremmin varfariini on hoitoalueella. Siksi varfariinin käyttäjille suositellaan terveellistä perusruokaa, jossa K-vitamiinia on tasaisesti. Kasviksia saa syödä. Myös paljon K-vitamiinia sisältäviä tummanvihreitä lehtivihanneksia (lehtikaali, ruusukaali, pinaatti) voi syödä kohtuullisesti.
Omega-3-rasvahappovalmisteet vaikuttavat veren hyytymiseen, ja ne voivat lisätä varfariiniin ja muihin verenohennuslääkkeisiin liittyvää verenvuodon riskiä. Joidenkin tapausselostusten mukaan karpalomehu on varfariinin käyttäjällä johtanut verenvuotoihin. Terveillä koehenkilöillä ja potilailla tehdyissä tutkimuksissa yhteisvaikutukselle ei löytynyt tukea. Lukuisat muutkin ruoka-aineet, kuten tonic-vesi (sisältää kiniiniä) ja piparkakut (kaneli sisältää kumariinia), voivat tehostaa varfariinin antikoagulaatiovaikutusta. Monilla ravintolisillä voi olla vaikutuksia varfariinihoitoon, joten näitä olisi viisainta olla käyttämättä.
Juustoreaktio ja lakritsioireyhtymä
Monoamiinioksidaasit (MAO) ovat suolen seinämän vierasaineita hajottavia entsyymejä. Tyramiinireaktiolla tarkoitetaan ilmiötä, joka syntyy MAO:n estäjää käyttävän henkilön nauttiessa suuria määriä tyramiinia sisältäviä ruokia, esimerkiksi juustoa (siksi nimitys ”juustoreaktio”). Juuston sisältämä tyramiini ei tällöin hajoa, vaan aiheuttaa adrenergisen reaktion, johon liittyvä verenpaineen nousu on vaarallista. Nykyisin käytössä olevan palautuvasti MAO-A:ta estävän moklobemidin käyttäjä ei yleensä tarvitse erityisiä ruokavalion rajoituksia, ellei kyseessä ole erityisen tyramiiniyliherkkä henkilö.
Lakritsioireyhtymänä tunnetaan ilmiö, johon liittyy runsaan lakritsin tai salmiakin syönnin seurauksena kohonnut verenpaine ja hypokalemia. Lakritsin ylenmääräisen syönnin seurauksena voi verenpainelääkityksen teho heikentyä.
Alkoholi ja lääkkeet
Alkoholin käyttö voi tunnetusti voimistaa keskushermostoa lamaavien lääkkeiden vaikutusta. Esimerkiksi nukahtamis- ja unilääkkeiden, opioidien, väsyttävien psykoosilääkkeiden ja lihasrelaksanttien kanssa käytettynä alkoholi voi aiheuttaa sekavuutta, tajunnantason laskua ja pahimmassa tapauksessa hengityspysähdyksen.
Alkoholin runsas käyttö verenohennuslääkkeiden kanssa on vaarallista jo senkin vuoksi, ettei potilas välttämättä muista, onko ottanut lääkkeensä. Vuotoriski lisääntyy muun muassa suurentuneen onnettomuusvaaran ja vatsaärsytyksen vuoksi. Alkoholi suurentaa tulehduskipulääkkeisiin liittyvän ruoansulatuskanavan verenvuotojen vaaraa, samoin parasetamoliin liittyvää maksahaittojen vaaraa. Alkoholi voimistaa diabeteslääkkeiden verenglukoosipitoisuutta pienentävää vaikutusta ja suurentaa metformiiniin liittyvää maitohappoasidoosin vaaraa. Alkoholi voi joko tehostaa tai vähentää verenpainelääkkeiden verenpainetta laskevaa vaikutusta.
Annikka Kalliokoski
LKT, kliinisen farmakologian erikoislääkäri, ylilääkäri
Fimea
Kuva: Pixmac
Julkaistu Lääkärilehdessä 5/13.
