Tiettyjen antibioottien runsas käyttö voi altistaa Parkinsonin taudille jopa 10–15 vuoden viiveellä. HUS:n neurologian klinikan tutkijoiden mukaan yhteys voi liittyä siihen, miten antibiootit muovaavat suoliston mikrobiston koostumusta.
Parkinson-potilaiden suoliston poikkeava bakteerikoostumus on ollut tutkijoiden tiedossa. Syy tähän on kuitenkin epäselvä.
– Tutkimustuloksemme viittaavat siihen, että tietyt tavallisesti käytetyt antibiootit, joiden tiedetään vaikuttavan vahvasti suolen mikrobistoon, voivat olla altistava tekijä, sanoo tutkimustiimin johtaja, neurologian erikoislääkäri Filip Scheperjans tiedotteen mukaan.
Antibioottialtistusta tarkasteltiin kolmena ajanjaksona
Antibioottialtistuksen mahdollista yhteyttä Parkinsonin tautiin tutkittiin tapaus-verrokkitutkimuksessa terveydenhuollon rekistereistä poimittujen tietojen avulla. Tutkijat vertasivat antibioottialtistusta vuosina 1998–2014 Parkinsonin tautiin sairastuneiden henkilöiden ja iän, sukupuolen sekä asuinpaikan mukaan kaltaistettujen verrokkien välillä.
Antibioottialtistusta tarkasteltiin kolmena ajanjaksona: 1–5, 5–10 ja 10–15 vuotta ennen indeksipäivää. Lääkkeiden käyttöä arvioitiin suun kautta otettavien antibioottien ostotietojen perusteella. Altistusta tarkasteltiin myös luokittelemalla antibiootteja niiden kemiallisen rakenteen, vaikutuskirjon ja -mekanismin mukaan.
Tuloksilla voi olla vaikutusta lääkkeiden määräyskäytäntöihin
Suolistossa on todettu Parkinsonin taudille tyypillisiä patologisia muutoksia jopa 20 vuotta ennen diagnoosia. Ummetuksen, ärtyvän suolen oireyhtymän ja tulehduksellisten suolistosairauksien on todettu olevan yhteydessä suurempaan sairastumisriskiin.
Antibioottialtistuksen on todettu aiheuttavan muutoksia suoliston mikrobiomiin ja niiden käytön on todettu lisäävän useiden sairauksien riskiä. Tällaisia sairauksia ovat esimerkiksi psykiatriset häiriöt ja Crohnin tauti. Nämä sairaudet tai lisääntynyt infektioalttius eivät kuitenkaan selitä nyt havaittua yhteyttä antibioottien ja Parkinsonin välillä.
Scheperjans arvioi, että tutkimustuloksella voi olla vaikutusta antibioottien määräyskäytäntöihin tulevaisuudessa.
Kirjoittaja
Hertta Vierula
toimittaja
Kuva
Adobe/AOP
Artikkeli on alun perin julkaistu Lääkärilehdessä 21.11.2019.
