Kohorttiin kuuluvilla lapsilla, joiden äideillä oli ollut raskausajan masennusta, oli suurentunut riski sairastua masennukseen. Pojilla oli riski sairastua epäsosiaaliseen persoonallisuushäiriöön. Niillä, joiden vanhemmalla oli ollut vakava mielenterveyshäiriö, oli suurentunut riski sairastua psykoosisairauteen ja kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön ja pojilla epävakaaseen persoonallisuushäiriöön. Nämä havainnot teki Tiina Taka-Eilola väitöstutkimuksessaan.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko raskausaikana masentuneiden äitien aikuisilla jälkeläisillä kohonnut riski sairastua skitsofreniaan, masennukseen, kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, epäsosiaaliseen tai epävakaaseen persoonallisuushäiriöön, ja ilmeneekö heillä enemmän skitsotyyppisiä tai affektiivisia piirteitä. Tutkimus perustui kattavaan Pohjois-Suomen syntymäkohorttiin 1966, johon kuuluu yli 12 000 henkilöä.
Tutkimuksen alkaessa odottavilta äideiltä kysyttiin, tunsivatko he mielialansa masentuneeksi. Kohortin jäseniä oli tutkimuksessa seurattu yli 40-vuotiaiksi ja tunnistettiin ne, joilla oli sairaalahoitojakso aikuisiällä psykoosisairauden, kaksisuuntaisen mielialahäiriön, masennuksen, epäsosiaalisen persoonallisuushäiriön tai epävakaan persoonallisuushäiriön vuoksi.
Huomio raskausajan masennukseen
Raskausajan masennusta arvioidaan olevan jopa joka seitsemännellä odottavalla äidillä. Noin joka kymmenes vanhemmista sairastaa jotain vakavaa mielenterveyshäiriötä.
Sekä äidin omat että puolison mielenterveyshäiriöt lisäävät äidin riskiä sairastua raskausajan masennukseen, joten raskausajan masennuksen ja vanhempien muiden mielenterveyshäiriöiden yhtäaikaisesiintyvyys on myös yleistä.
Kohortin jäsenillä, joiden äideillä oli ollut raskausajan masennusta ja toisella vanhemmista vakava mielenterveyshäiriö, oli huomattavasti korkeampi riski sairastua psykoosisairauteen ja masennukseen, kuin vain toisen näistä riskitekijöistä omaavilla henkilöillä.
Raskausaika ja synnytyksen jälkeinen aika ovat otollisia vaiheita tunnistaa ja hoitaa vanhempien mielenterveysongelmia, sillä vanhemmat asioivat tuolloin säännöllisesti neuvolassa. Sekä raskausajan masennuksen että vanhempien muiden vakavien mielenterveyshäiriöiden tehokas tunnistaminen ja varhainen hoito saattavat vähentää jälkeläisten mielenterveyden ongelmien esiintyvyyttä.
LL Tiina Taka-Eilolan väitöskirja Mental health problems in the adult offspring of antenatally depressed mothers in the Northern Finland 1966 Birth Cohort: Relationship with parental severe mental disorder tarkastetaan Oulun yliopistossa 29. toukokuuta.
Kirjoittaja
Ulla Toikkanen
toimittaja
Kuva
Panthermedia
Artikkeli on alun perin julkaistu Lääkärilehdessä 27.5.2019.
