Syksyn vilkas keskustelu Veikkauksesta on nostanut rahapeliongelman esiin mediassa.
Suomalaiset pelaavat paljon, mutta rahapeliongelmista kärsivien määrä on muihin maihin verrattuna keskitasoa. Ongelma on noin 124 000 suomalaisella, ja 565 000 pelaa riskialttiisti.
Riski kasvaa muun riskikäyttäytymisen ja terveydellisten ongelmien myötä.
Lisäksi pelaajat hakeutuvat hoitoon usein myöhään. Peliklinikan avohoidon asiakkailla ongelma oli kestänyt keskimäärin 7-9 vuotta ennen hoitoa. PGSI-mittarin pisteet olivat keskimäärin 19, kun rahapeliongelman raja on 8 pistettä ja maksimi 27 pistettä.
Osa lääkkeistä altistaa
Altistavia tekijöitä voidaan tutkimusten perusteella tunnistaa useita.
Osa liittyy heikkoon itsetuntoon tai elämyshakuiseen persoonallisuuteen. Mielenterveyden häiriöt, kuten masennus, skitsofrenia tai ADHD, voivat myös altistaa peliongelmaan. Samoin runsas alkoholin käyttö pelaamisen yhteydessä. Perheessä rahapeliongelma voi siirtyä lapsille.
Toisille rahapelit voivat olla pakotie vaikeissa elämäntilanteissa, kuten avioerossa tai työttömyydessä.
Lisäksi eräät lääkkeet voivat altistaa toiminnallisille riippuvuuksille.
Parkinsonin hoitoon käytettävät dopamiiniantagonistit, esimerkiksi Sifrol (pramipeksoli), Levodopa (muita kauppanimiä Duodopa, Kardopal, Ma¬dopar, Sinemet, Stalevo) ja Ropinirol (ropiniroli) voivat laukaista peliriippuvuuden.
Kaksisuuntaisen mielialahäiriön ja skitsofrenian hoidossa käytettävän Abilifyn (aripipratsoli, muita kauppanimiä Abilify Maintena ja Aristada) käytön ja liiallisen pelaamisen välillä näyttäisi myös olevan yhteys.
Miten seulon?
Koska ongelmapelaajat salaavat ongelmaansa, pelaamisesta pitää sosiaali- ja terveyspalveluissa kysyä. Australiassa vuonna 2011 julkaistu suositus kehottaa seulomaan rahapeliongelman kaikilta mielenterveyden tai päihteiden vuoksi hoitoon hakeutuvilta.
Seulonta on syytä ottaa osaksi rutiineja. Silloin se on myös helppo perustella.
Keskustelussa on hyvä lähteä liikkeelle potilaan esiin tuomista ongelmista tai oireista. Neutraalit kysymykset saavat aikaan luottamuksellisen ilmapiirin. ”Pelaatko rahapelejä?”, ”Mitä pelejä pelaat?”, ”Miten usein pelaat?”
BBGS (Brief Biological Gambling Screen) on toimiva kolmen kysymyksen lyhyt seula:
”Onko pelaamisen lopettaminen tai vähentäminen aiheuttanut sinussa levottomuutta, ahdistusta tai ärtyneisyyttä viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana?”
”Oletko viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana yrittänyt salata perheeltäsi tai ystäviltäsi, paljonko pelasit?”
”Onko pelaamisesi aiheuttanut sinulle viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana sellaisia taloudellisia ongelmia, että olet joutunut hankkimaan perheeltäsi, läheisiltäsi tai sosiaalipalveluista apua elinkustannuksiisi?”
Myöntävä vastaus mihin tahansa indikoi mahdollista peliongelmaa.
Mikäli potilas täyttää tunnusmerkit, on syytä selvittää tarkemmin riippuvuuden luonnetta. Siihen voi käyttää yhdeksän kysymyksen PGSI-mittaria (Problem Gambling Severity Index). Se soveltuu hyvin kliiniseen työhön.
Patologisen pelaamisen eli rahapeliriippuvuuden diagnostinen kriteeri meillä on ICD-10-järjestelmän Pelihimo F63.0.
Vaikka pelaaminen ei täyttäisi rahapeliongelman kriteerejä, mutta on runsasta ja riskialtista, potilaalle kannattaa antaa palautetta. On hyvä keskustella, olisiko syytä pohtia omaa rahapelikäyttäytymistään. Varhaisella puuttumisella voidaan ehkäistä vakavampia ongelmia.
Mitä teen, jos havaitsen?
Ennen kuin potilaalta kysyy rahapelaamisesta, on hyvä selvittää, miten häntä voi tukea tai mihin tuki- tai hoitopalveluihin ohjata.
Käypä hoito -suositusta rahapeliriippuvuuden hoitoon ei ole. Suurimmissa kaupungeissa apua löytyy päihde- ja mielenterveyspalveluista. Peliklinikka Helsingissä on ainoa pelkästään rahapeliriippuvuuden hoitoon erikoistunut yksikkö. Se palvelee Helsingin ja Vantaan asiakkaita.
Internetin Peluurin Peli poikki -ohjelmaan voi hakeutua kaikkialta Suomessa. Se on kahdeksan viikon verkkotuettu terapiaohjelma, joka yhdistää oma-apua ja ammattilaisen tukea. Vaikuttavuudesta on tutkimusnäyttöä.
Sovatek-säätiö Jyväskylässä ja Kuopion kriisikeskus tarjoavat maksusitoumuksella apua peliongelmiin myös alueidensa muiden kuntien asukkaille.
Ympärivuorokautista laitoshoitoa tarjoavat A-klinikkasäätiön päihdesairaala, Kankaanpään A-koti sekä ruotsinkielisille Pixnekliniken. Niissä on kehitetty peliriippuvaisille omia hoito-ohjelmia.
Vertaistuki toimii joillekin riittävänä apuna. Se voi olla myös tukena muun hoidon ohessa. Vertaisryhmien yhteystiedot löytyvät Peluurin sivuilta tai Pelirajat’on ryhmien ja GA:n ryhmien omilta verkkosivuilta.
Auttava puhelin rahapeliongelmasta kärsiville ja heidän läheisilleen – Peluuri – vastaa numerossa 0800 100 101 arkisin klo 12–18. Siihen voi soittaa nimettömänä ja maksutta. Peluuri tarjoaa tietoa ja materiaalia sekä akuutin tuen peliongelmaan. Sen verkkosivuilta löytyy huomattava määrä tietoa ja opastusta niin pelaajille, heidän läheisilleen kuin ammattilaisille.
Tuki-ja hoitopalvelut
Peluuri, www.peluuri.fi
Peli poikki ohjelma – www.pelipoikki.fi
Peliklinikka, www.peliklinikka.fi
A-klinikkasäätiön päihdesairaala, www.paihdesairaala.fi
Kankaanpään A-koti, www.vakry.fi/a-koti/
Pixnekliniken (Malax), www.pixnekliniken.fi
Sovatek-säätiö – www.sovatek.fi
Kuopion kriisikeskus – www.mielenterveysseurat.fi/kuopio
Vertaistuki
Pelirajat’on ryhmät – pelirajaton.fi/vertaistukea/vertaisryhmat/
GA-vertaisryhmät – http://www.nimettomatpelurit.fi/ryhmat.html
Mittarit ja ohjeita lyhytneuvontaan
Björkenheim C et al. Rahapelaaminen puheeksi: Puheeksiotto, tunnistaminen ja lyhytneuvonta. THL 2019.http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-281-9
Teksti: Tapio Jaakkola, projektipäällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
Artikkeli on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 1–2/2020.
