Koronataudin pitkittyneiden jälkioireiden taustalla on todennäköisesti useita biologisia, psykologisia ja sosiaalisia tekijöitä, jotka vaikuttavat oireiden syntyyn ja jatkumiseen. Tähän päätelmään tulivat norjalaistutkijat seurantatutkimuksessaan.
Tutkimukseen kutsuttiin koronavirus-PCR-testissä käyneitä 12–25-vuotiaita nuoria, kutsutuista 382 oli positiivisen testituloksen saaneita ja 85 negatiivisen.
Pitkittyneen koronataudin kriteerit täyttyivät kuuden kuukauden kohdalla koronan sairastaneista nuorista 49 %:lla ja verrokeista 47 %:lla.
Tutkijat selittävät tuloksia sillä, että koronan jälkioireet, kuten väsymys, ovat yleisiä nuorilla.
Tutkimuksessa kuitenkin selvisi, että koronapositiivisuus ei ollut yhteydessä pitkittyneiden jälkioireiden kehittymiseen.
Pitkittyneiden jälkioireiden tärkein riskitekijä oli oireiden vakavuus lähtötilanteessa. Muita riskitekijöitä olivat naissukupuoli, vähäinen fyysinen aktiivisuus ennen infektiota, yksinäisyys ja negatiiviset elämäntapahtumat sairastumista edeltävänä vuonna.
Tutkimus on harvoja huolella kontrolloituja seurantatutkimuksia aiheesta. Tutkijat selittävät tuloksia sillä, että koronan jälkioireet, kuten väsymys, ovat yleisiä nuorilla. He kyseenalaistavat WHO:n post-COVID-19-määritelmän.
He myös suosittelevat lääkkeettömiä hoitomuotoja pitkäaikaisista oireista kärsivien nuorten kuntoutumiseen.
Alkuperäinen juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
