Kyynärseudun kiputilan pitkittyessä on keskityttävä syyn etsimiseen. Se on yleensä jänteiden kiinnityskohtien ongelma tai hermojen puristustila. Niiden diagnosointi ja ainakin alkuhoito kuuluvat perusterveydenhuollon piiriin, kirjoittaa professori Martti Vastamäki Lääkärilehdessä (39/2019).
Tenniskyynärpää ja kyynärhermon sulkusseudun pinne ovat kyynärseudun kroonisista kiputiloista yleisimpiä ja helpoiten tunnistettavia. Jokaisen potilaita hoitavan lääkärin pitää pystyä diagnosoimaan tenniskyynärpää itsenäisesti. Rasituskipu lateraalisen epikondyylin alueella ja palpaatio sen etureunassa ovat olennaiset löydökset. Myös golfkyynärpää eli mediaalinen epikondyliitti tunnetaan. Kyynärseudun sisäsivun kiputila liittyy useimmiten kyynärhermon vaivaan.
Krooninen kyynärvarren aitiopaineoireyhtymä on tyypillisesti samanlaisissa voimaliikkeissä käsiään paljon rasittavan urheilijan harvinainen vaiva. Toistuvassa rasituksessa, varsinkin voimaa vaativissa kyynärvarren vääntöliikkeissä ja kyynärnivelen koukistusliikkeissä, ärtyy myös värttinäluuhun kiinnittyvä hauiksen distaalijänne. Tämä diagnoosi viivästyy usein ja vaivaa saatetaan hoitaa esimerkiksi tenniskyynärpäänä. Harvinaisempi jänneongelma on kolmipäisen olkalihaksen, triceps-jänteen repeämä.
Vaivan ja diagnosoinnin pitkittyessä käsikirurgin tai ortopedin konsultaatio yleensä nopeuttaa oikean diagnoosin ja hoidon löytymistä.
Lähde: Vastamäki M. Kyynärseudun kroonisen kivun diagnostiikka ja hoito. Suom Lääkäril 2019;74:2161–6.
Kirjoittaja
Marianne Jansson
toimittaja
Artikkeli on alun perin julkaistu Lääkärilehdesä 25.9.2019.
