Lääketieteen lisensiaatti Mikko Pänkäläinen selvitti väitöstutkimuksessaan pessimistin vaaraa sairastua ja kuolla sepelvaltimotautiin.
Tutkimuksessa pessimismin merkitystä sepelvaltimotaudin riskitekijänä selvitettiin vakioimalla pessimismi yleisesti tunnettujen riskitekijöiden suhteen, kuten esimerkiksi veren kolesterolitason, verensokerin, painoindeksin ja tupakoinnin mukaan.
Tutkimusväestön pessimistisimmillä miehillä oli yli nelinkertainen riski sairastua sepelvaltimotautiin kymmenen seurantavuoden aikana verrattuna vähiten pessimistisiin.
– Kun suljettiin pois muihin syihin kuolleet, koko aineistossa kaikkein pessimistisimpien vaara kuolla sepelvaltimotautiin 11 seurantavuoden aikana oli yli kaksinkertainen vähiten pessimistisiin verrattuna, Pänkäläinen kertoo tiedotteessa.
Pessimistit söivät epäterveellisesti eivätkä onnistuneet eivätkä edes yrittäneet muuttaa ruokailutottumuksiaan yhtä usein kuin muut. Pänkäläisen havaintona oli, että merkittävänä välittävänä tekijänä pessimismin ja sepelvaltimotaudin välillä näyttää olevan elimistön tulehdustaso.
Pänkäläisen mukaan pessimismi vertautuu sepelvaltimotaudin tunnettujen riskitekijöiden, kuten korkean kolesterolitason ja verenpaineen, veroiseksi ja jopa vahvemmaksi.
– Helposti toteutettavalla optimistisuuden ja pessimistisyyden arvioinnilla voitaisiin täydentää perinteisiä sairastumisvaaraa arvioivia terveystarkastuksia ja riskitekijöiden kartoitusta, Pänkäläinen sanoo.
Tutkimuksessa, joka on osa Ikihyvä Päijät-Häme -tutkimushanketta, seurattiin lähes 3 000 päijäthämäläistä keski-ikäistä ja vanhempaa naista ja miestä kymmenen vuoden ajan vuosina 2002–2012. Lisäksi Tilastokeskuksen kuolinsyytilastoja seurattiin vielä vuoden 2013 loppuun asti. Tutkimusväestöstä kerättiin tietoa laajoilla kyselylomakkeilla, verikokeilla ja terveystarkastuksilla.
Kirjoittaja
Tuomas Keränen
toimittaja
Kuva
Adobe/Aop
Artikkeli on alun perin julkaistu Lääkärilehdessä 12.11.2019.
