Paksu- ja peräsuolisyövän ilmaantuvuus kasvaa alle 50-vuotiailla

Alle 50-vuotiaiden paksu- ja peräsuolisyövät selittyvät elintapojen muutoksilla.

Alle 50-vuotiaiden paksu- ja peräsuolisyöpien ilmaantuvuus on kasvussa.
Adobe
Alle 50-vuotiaiden paksu- ja peräsuolisyöpien ilmaantuvuus on kasvussa.

Paksu- ja peräsuolisyövän ilmaantuvuus alle 50-vuotiailla on kasvanut tasaisesti niin miehillä kuin naisillakin, selvisi tehdyssä tutkimuksessa .

Paksu- ja peräsuolisyövän ilmaantuvuus on kasvanut Suomessa vuodesta 1990 vuoteen 2019 miehillä keskimäärin 0,7 % vuodessa ja naisilla vuodesta 2011 alkaen 1,6 % vuodessa.

Tutkimusryhmä selvitti alle 50-vuotiaiden paksu- ja peräsuolisyövän ilmaantuvuutta Suomessa vuosina 1970–2019.

Alle 50-vuotiaiden uusien syöpien keskimääräinen vuosittainen määrä on lähes kaksinkertaistunut vuosien 1970–1979 aikana. Alle 50-vuotiaiden osuus kaikenikäisten uusista tapauksista on miehillä puolittunut ja naisilla pienentynyt kolmanneksella.

Suolistosyövän ilmaantuvuus alle 50-vuotiailla miehillä ja naisilla kasvaa Suomessa nopeammin kuin yli 50-vuotiailla. Nuorten potilaiden osuus uusista suolistosyöpäpotilaista kuitenkin pienenee väestön vanhetessa.

Ilmaantuvuuden kasvua nuorilla selittänevät suurelta osin elintapojen muutoksiin liittyvät tekijät.

Lääkärilehti

Nuorten syövät johtunevat elintapamuutoksista

Paksu- ja peräsuolisyövän kehittyminen esiasteesta syöväksi kestää vuosia tai jopa vuosikymmeniä.

Selitystä ilmaantuvuuden kasvulle alle 50-vuotiailla on etsitty nuoruuden, lapsuuden ja jopa raskauden aikaisista tekijöistä ja niiden muutoksista vuosikymmenien aikana. Myös geneettisten tekijöiden mahdollisuutta on arvioitu.

Nuorten paksu- ja peräsuolisyövän riskiä lisäävistä tekijöistä lihavuus ja alkoholin käyttö, kuten myös lähisukulaisella todettu paksu- peräsuolisyöpä, ovat samoja kuin yli 50-vuotiailla. Lihavuuteen yhdistettyjen syöpien ilmaantuvuus näyttää kasvavan nuorilla aikuisilla.

Alle 50-vuotiaiden paksu- ja peräsuolisyövän ilmaantuvuuden nopea kasvu ei todennäköisesti selity geneettisillä tekijöillä, koska väestön geneettinen rakenne muuttuu hitaasti.

Tutkimus on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.

Lisätietoa tutkimusryhmästä:

Janne Pitkäniemi professori, biometrian ja geneettisen epidemiologian dosentti, johtajaSuomen Syöpärekisteri, Suomen Syöpäyhdistys rySyöpäepidemiologian professori (20 %), Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, terveystieteiden yksikköHelsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, kansanterveystieteen osasto

Heidi Ryynänen FM, tutkijaSuomen Syöpärekisteri, Suomen Syöpäyhdistys ry

Tomas Tanskanen LT, vastaava lääkäriSuomen Syöpärekisteri, Suomen Syöpäyhdistys ry

Nea Malila LT, epidemiologian dosentti, asiantuntijaSuomen Syöpärekisteri, Suomen Syöpäyhdistys ry

Karri Seppä FT, tutkimuspäällikköSuomen Syöpärekisteri, Suomen Syöpäyhdistys ry