Työhön liittyvä stressi on yleistynyt merkittävästi koronavuosina.
Koettu stressi lisääntyi erityisesti opetus- ja hoitoaloilla, joilla sitä kokee jo noin 40 prosenttia työntekijöistä. Hoitoalalla korkein stressitaso oli perusterveydenhuollossa ja selvästi vähäisempi yliopistollisissa sairaaloissa.
Tämä ilmenee Turun yliopiston työterveyshuollon oppiaineen tekemästä seurantatutkimuksesta.
Stressin riskiä lisäsivät liialliseksi koettu työmäärä, kiire ja keskeytykset, avustavan henkilökunnan ja sijaisten puute, väkivalta ja sen uhka, riidat, kiusaaminen ja häirintä lähityöyhteisössä.
Stressi yhteydessä huonoon työviihtyvyyteen
Työperäisen stressin määrä oli merkitsevästi vähäisempi, jos työ koettiin mielenkiintoiseksi ja innostavaksi, työntekijällä oli hyvät mahdollisuudet vaikuttaa työhön ja työoloihin, ja vertaistuki oli hyvää.
Stressi oli vahvasti yhteydessä huonoon työviihtyvyyteen, moniin oireisiin, hengitystieinfektioihin ja moniin lääkärin toteamiin sairauksiin.
– Stressiä kokevat työntekijät käyttivät terveydenhuollon palveluja muita enemmän, he olivat saaneet useammin antibioottihoitoja ja heillä oli enemmän pitkiä poissaoloja kuin työntekijöillä, jotka eivät kokeneet stressiä työssään, kertoo työterveyshuollon professori Tuula Putustiedotteessa.
Myös oman terveydentilan heikkeneminen, halu vaihtaa alaa ja työntekijän oma arvio siitä, ettei jaksa nykytyössä eläkeikään asti olivat vahvasti yhteydessä stressiin.
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
