Otsalohkodementian oireet
Otsalohkodementian ensioireita ovat muutokset käyttäytymisessä ja persoonallisuudessa. Lisäksi arviointikyky ja toiminnanohjaus heikkenevät.
Henkilö voi olla joko apaattinen tai toisaalta levoton ja vauhdikas. Merkittävällä osalla potilaista tauti ilmenee alkuun mieliala- ja psykoosioirein, kun taas muistisairauteen viittaavat varsinaiset muistivaikeudet ovat vähäisiä.
Suurella osalla potilaista on Parkinsonin taudin tai ALS-taudin piirteitä.
Tämän vuoksi taudin tunnistaminen on haasteellista.
Otsalohkodementian oireet alkavat yleensä 55–60 vuoden iässä.
Tauti pahenee verrattain nopeasti ja keskimääräinen elinajan ennuste on 8 vuotta diagnoosista. Kuitenkin osalla tauti etenee hyvin hitaasti.
Miten otsalohkodementia todetaan?
Otsalohkodementia voidaan todeta oireiden perusteella, neuropsykologisten tutkimusten sekä aivojen kuvantamistutkimusten avulla.
Aluksi hitaasti esiin tulevia käyttäytymisen ja persoonan muutoksia ei välttämättä huomata, ennen kuin tauti on jo pitkällä.Oireita saatetaan selittää elämäntilanteella. Masennusta tai psykoosioireita ei liioin mielletä osaksi neurologista sairautta.
Terveenkin henkilön persoona voi iän myötä muuttua, eikä ole helppoa arvioida, mikä kuuluu normaaliin elämään.
Miten otsalohkodementiaa hoidetaan?
Otsalohkodementiaan ei ole olemassa hoitoa. Muistisairauslääkkeet eivät yleensä auta tai ne voivat olla jopa haitallisia.
Lääkkeettömät keinot, kuten hyvästä yleiskunnosta ja ravitsemuksesta huolehtiminen, säännöllinen unirytmi sekä puheterapia voivat auttaa.
Tämän lisäksi sairauden säännöllinen seuranta on tärkeää.
Artikkeli on koostettu Lääkärilehdessä 1-2/2018 ja Lääkärilehden verkkosivuilla aiemmin julkaistusta katsausartikkelista. Katsauksen kirjoittajat: Anne M. Remes, Ramona M. Haanpää, Noora-Maria Suhonen, Anna Junttila ja Eino Solje.
