Suuri osa lapsista ja nuorista voi hyvin, on tyytyväinen elämäänsä ja arkirytmi on kunnossa, ilmenee Kouluterveyskyselyn tuoreista tuloksista.
Kuitenkin liian suurta osaa kuormittavat sairastelu, ahdistuneisuus ja sosiaalisten tilanteiden pelko.
Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien oppilaiden osuus on kasvanut Kouluterveyskyselyissä vuodesta 2015, erityisesti tytöillä.
Tyttöjen tilanne huolettaa
Viime keväänä perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista noin joka neljäs koki oman terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi.
Monipaikkakipua koki lähes päivittäin 13 prosenttia perusopetuksen 8. ja 9. luokkien tytöistä ja pojista noin 6 prosenttia.
Sairauspoissaolot ovat lisääntyneet. Tätä saattaa toki selittää myös koronaepidemian aikana opittu varovaisuus.
Monipaikkakipua koki lähes päivittäin 13 prosenttia perusopetuksen 8. ja 9. luokkien tytöistä ja pojista noin 6 prosenttia.
Edellisessä Kouluterveyskyselyssä 2021 havaittu ahdistuksen lisääntyminen 8. ja 9. luokkien oppilailla ja toisen asteen opiskelijoilla ei vähentynyt viime kevään kyselyssä.
Viime keväänä noin kolmannes tytöistä perusopetuksen 8. ja 9. luokalla, lukiossa ja ammatillisessa oppilaitoksessa koki kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta.
– Näin yleinen oireilu, erityisesti tytöillä, on huolen aihe ja vaatii tarkkaa tilanteen seuraamista. Kohtalainen tai sitä vaikeampi ahdistuneisuus heikentää elämänlaatua ja hankaloittaa usein myös opiskelua, sanoo tutkimuspäällikkö Olli Kiviruusu THL:sta tiedotteen mukaan.
Kiusattujen määrä kasvaa
Viikoittaista kiusaamista muiden oppilaiden taholta oli kokenut hieman alle joka kymmenes perusopetuksen oppilaista. Lukiolaisista 1–2 prosenttia on kokenut kiusaamista viikoittain ja ammattiin opiskelevista 4 prosenttia. Vähintään kerran viikossa kiusaamista kokeneiden määrä on alkanut kasvaa.
Häiritsevää seksuaalista ahdistelua ja ehdottelua oli kokenut lähes puolet 8. ja 9. luokkalaisista tytöistä.
Häiritsevää seksuaalista ahdistelua ja ehdottelua oli kokenut lähes puolet 8. ja 9. luokkalaisista tytöistä.
Vaikka hyvinvoinnin haasteiden tiedetään lisääntyneen, ei asiointi opiskeluhuoltopalveluissa ole lisääntynyt samassa suhteessa.
– Hyvinvointialueilla olisi harkittava opiskeluhuoltopalveluihin kohdennettua lisäresurssia, jotta nuorten hyvinvoinnin uhkia ja vaurioita voitaisiin korjata ja ehkäistä niiden pahenemista. Asia nostetaan esiin myös hallitusohjelmassa, sanoo THL:n ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola tiedotteen mukaan.
Kouluterveyskyselyyn 2023 vastasi 260 000 oppilasta tai opiskelijaa. Kysely tehtiin perusopetuksen luokka-asteilla 4, 5, 8 ja 9 sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kahden ensimmäisen vuoden opiskelijoille.
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
