TtM Kristiina Juntunen tutki tuoreessa väitöskirjassaan omaishoitajien jaksamista ja kuntoutuksen vaikutusta omaishoitajien kokemiin kielteisiin vaikutuksiin, elämänlaatuun ja masennusoireisiin. Tutkimuksen kohteena oli puoliso-omaishoitajat, vanhempaansa hoitavat tyttäret ja lastaan hoitavat äidit.
– Omaishoito voi olla monin tavoin raskasta. Tulosten mukaan kuormittuneimpia olivat ne omaishoitajat, joiden hoidettavalla läheisellä oli kaikkein suurimmat kognitiiviset vaikeudet. Sen sijaan omaishoitajien kokema hyvä sosiaalinen tuki suojasi kuormittumiselta, Juntunen kertoo.
Naiset kokevat miehiä useammin masennusoireita ja kuormittuneisuutta. Kuitenkin puolisoaan hoitavilla miehillä masennuksen kokeminen oli suurin yksittäinen selittävä tekijä kuormittumisessa.
Omaishoitajan saama tuki suojaa kielteisiltä vaikutuksilta
Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu monimuotoisten omaisille suunnattujen kuntoutusten olevan tehokkaita masennusoireiden vähentämisessä kuin elämänlaadun lisäämisessäkin.
- Itse asiassa aiemmissa tutkimuksissa on vahvaa näyttöä siitä, että omaishoitajat elävät pidempään kuin ei-omaishoitajat. Tätä voi selittää ainakin osittain omaishoidon palkitsevuus, Kristiina Juntunen toteaa.
Juntusen tutkimuksessa keskityttiin Kelan järjestämiin harkinnanvaraisiin kuntoutuskursseihin, joissa jaetaan tietoa, harjoitellaan omaishoidossa ja omaishoitajan itsehoidossa tarvittavia taitoja sekä käydään ohjattuja ryhmäkeskusteluja ja -toimintaa.
– Kuntoutuksen tavoitteena on, että omaishoitajat oppivat tunnistamaan rasituksen aiheuttajia ja löytävät keinoja niiden vähentämiseksi ja oman hyvinvointinsa lisäämiseksi. Osittain tässä onnistutaankin, sillä kuntoutukseen osallistuneiden omaishoidon kielteiset vaikutukset eivät lisääntyneet toisin kuin vertailuryhmässä. Myös omaishoitajien fyysinen elämänlaatu parani kuntoutuksen aikana, kun taas vertailuryhmässä se heikkeni. Sen sijaan tärkeä kysymys on, miten omaishoitajien psyykkistä hyvinvointia voitaisiin paremmin tukea, Juntunen pohtii.
Omaishoito on vaativuuden lisäksi myös parhaimmillaan palkitsevaa.
– Itse asiassa aiemmissa tutkimuksissa on vahvaa näyttöä siitä, että omaishoitajat elävät pidempään kuin ei-omaishoitajat. Tätä voi selittää ainakin osittain omaishoidon palkitsevuus, Juntunen muistuttaa.
Myönteiset puolet kehittämisen kohteeksi
Väitöskirjassaan Juntunen tarkastelee omaishoidon kuormittavuuden lisäksi omaishoidon myönteisiä näkökulmia.
Myönteiset vaikutukset edellyttävät, että omaishoitaja saa hyvää tukea niin omalta verkostoltaan kuin viranomaisilta, hänellä on taitoja tehokkaaseen tunnesäätelyyn ja oma elämäntilanne ja ympäristö suosivat merkityksen löytämisen omaishoidolle.
– Juuri myönteisten näkökulmien edistäminen kuntoutuksen aikana voisi olla kehittämisen kohteena jatkossa. Usein omaishoitoon liittyy sellaisia kuormittavia tekijöitä, joita ei voi muuksi muuttaa, joten tarvitaan monenlaista tukea ja selviytymiskeinoja pärjätä kuormittavien tekijöiden kanssa, Juntunen toteaa.
Kristiina Juntusen gerontologian ja kansanterveystieteen väitöskirjan “Omaishoitajien jaksamisen arviointi ja kuntoutuksen vaikutukset jaksamiseen ja elämänlaatuun” tarkastustilaisuus pidetään 3.3.2023 klo 12 alkaen Jyväskylän yliopistossa salissa S212. Vastaväittäjänä toimii professori Kaisu Pitkälä (Helsingin yliopisto) ja kustoksena apulaisprofessori Merja Rantakokko (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.
