Energiajuomat ovat uudehkoja tuotteita, joiden myyntiä ja markkinointia alaikäisille ei ole lainsäädännössä rajoitettu. Kansalaisjärjestöt ovat kiinnittäneet huomiota niiden nuorille mahdollisesti aiheuttamiin haittoihin ja asia on noussut myös julkisessa keskustelussa useaan otteeseen esille. Mahdollisista haitoista on kuitenkin ollut vähän tietoa.
Energiajuomien tärkein vaikuttava aine on kofeiini, mutta ne sisältävät myös muita aineita, kuten tauriinia. Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto pitää kofeiinia energiajuomien haitallisimpana aineena. Kofeiini eli 1,3,7-trimetyyliksantiini on laillinen piriste, joka vaikuttaa muun muassa keskushermostoon. Kofeiinille ei ole saantisuositusrajaa. Yksi 0,33 litran tölkki energiajuomaa sisältää noin 105 mg kofeiinia ja 0,5 litran tölkki 165 mg. Kofeiini vaikuttaa nuoriin vahvemmin kuin aikuisiin, sillä nuorilla kofeiinin määrä suhteessa kehon painoon on suurempi.
Kofeiini vaikuttaa ihmisen vireystilaan adenosiinin avulla. Adenosiini on aivojen välittäjäaine, jonka on havaittu säätelevän unta ja valvetta. Kofeiini salpaa adenosiinireseptoreita ja vahvistaa näin valvetilaa eli virkistää, mutta toisaalta myös häiritsee unta. Illalla ennen nukkumista saatu kofeiini huonontaa unen laatua ja lisää heräilyä kesken unen. Paljon kofeiinia saavat nuoret ovat todennäköisemmin väsyneitä aamulla ja heillä on enemmän ongelmia nukkumisessa kuin vain vähän kofeiinia saavilla nuorilla. Säännöllisesti kofeiinipitoisia juomia nauttivat nuoret heräävät muita todennäköisemmin aikaisin kouluaamuina ja ovat väsyneitä päivällä.
Kofeiini aiheuttaa riippuvuutta jo 100 mg:n päiväannoksena. Kofeiinin puutteesta seuraa vieroitusoireita, kuten päänsärky, hermostuneisuus, uneliaisuus ja uupumus. Tavanomaisin vieroitusoire on päänsärky. Kofeiininsaannin on raportoitu myös vaikuttavan negatiivisesti koulumenestykseen sekä olevan yhteydessä alkoholin käyttöön ja tupakointiin. Lisäksi kofeiinin on esitetty toimivan porttina tupakkaan, alkoholiin ja huumeisiin.
Tässä tutkimuksessa selvitetään energiajuomien käytön yleisyyttä ja käytön yhteyttä kofeiiniin liittyviin oireisiin 12–18-vuotiailla nuorilla.
Energiajuomia käytti lähes puolet
Energiajuomia käytti lähes puolet (44 %) vastanneista. Käyttäjien osuus pysyi samana vuodesta 2007 vuoteen 2011. Pojat käyttivät juomia selvästi tyttöjä useammin, ja 12-vuotiaat muita ikäryhmiä harvemmin. Useita kertoja päivässä niitä joi vain noin 0,5 %.
Tytöt oireilivat enemmän kuin pojat. Kukin neljästä tutkitusta oireesta (päänsärky, univaikeudet, ärtyneisyys, väsymys tai heikotus) yleistyi molemmilla sukupuolilla energiajuomien käyttökertojen kasvaessa. Etenkin pojilla juomia useita kertoja päivässä käyttävät poikkesivat selvästi muista ryhmistä.
Useita kertoja ja kerran päivässä energiajuomia käyttävien oireilun todennäköisyydet erosivat tilastollisesti merkitsevästi juomia käyttämättömien todennäköisyydestä. Harvemmin kuin kerran päivässä juomia käyttävien oireilun ero verrattuna niitä käyttämättömiin ei ollut tilastollisesti merkitsevä.
Pohdinta
Nuorista vajaa puolet käytti energiajuomia ainakin joskus, mutta useita kertoja päivässä juovia oli vain noin puoli prosenttia. Runsas energiajuomien käyttö (kerran päivässä tai useammin) lisäsi selvästi kofeiiniin liittyvien oireiden esiintyvyyttä: kaikki tutkitut oireet (päänsärky, univaikeudet, ärtymys sekä väsymys tai heikotus) olivat 2–4 kertaa yleisempiä päivittäin käyttävillä verrattuna juomia käyttämättömiin.
Suomalaisten nuorten energiajuomien käyttö näyttää olevan melko samalla tasolla kuin Yhdysvalloissa. Seifert ym. arvioivat katsausartikkelissaan vuonna 2011, että yhdysvaltalaisista nuorista 30–50 % käyttää energiajuomia. Myös muut suomalaiset tutkimukset antavat samansuuntaisia tuloksia: vuoden 2011 kouluterveyskyselyssä kouluaikana energiajuomia käytti 49 % peruskoululaisista, 53 % lukiolaisista ja 62 % ammattikoululaisista (16).
Kofeiiniin liittyvien oireiden ilmaantumisen kannalta tärkeäksi osoittautui energiajuomien käyttö vähintään kerran päivässä. Vaikka kyseessä olivat isot väestöaineistot, jäivät useita kertoja päivässä juomia käyttävien lukumäärät sen verran pieniksi, että kerran ja useita kertoja päivässä juovien välille ei annos-vastesuhdetta pystytty osoittamaan. Aiemman tutkimustiedon perusteella syysuhde on kuitenkin todennäköisin vaihtoehto; etenkin, kun kahvin juontiin liittyvä kofeiinin saanti pyrittiin malleissa sulkemaan pois.
On myös mahdollista, että oireiden ja energiajuomien välinen yhteys ei ole lineaarinen, vaan nimenomaan päivittäinen käyttö voisi olla se kynnysarvo, jonka jälkeen kofeiiniin liittyvät oireet lisääntyvät. Toisaalta oma tutkimuksemme on poikkileikkaustutkimus, jonka perusteella ei voi tehdä päätelmiä oireiden ja energiajuomien välisestä syy-seuraussuhteesta.
Energiajuomien käyttäjillä väsymys tai heikotus ja univaikeudet olivat yleisiä. Kofeiinin unta häiritsevä vaikutus on yleisesti tunnettu. Juomien käytön taustalta löytyy useita tekijöitä. Kun sosiaalinen media ja internetissä pelaaminen valvottavat myöhään, pyritään energiajuomien avulla pysymään hereillä yli elimistön normaalin nukkumaanmenoajan. Tästä aiheutuva unen häiriintyminen voi näkyä sekä oirevastauksissa päänsärkynä, väsymyksenä tai ärtyneisyytenä että lisääntyneenä energiajuomien käyttönä, jolla paikataan syntynyttä univajetta.
Kofeiinia voi saada myös muista lähteistä, kuten kahvista ja kolajuomista. Kahvista saatavan kofeiinin vaikutus häivytettiin vakioimalla kahvin juonti analyyseissä. Tutkimuksessa ei kysytty kolajuomien käyttöä. Kuitenkin on epätodennäköistä, että nuoret käyttäisivät virvoitusjuomia energiajuomien lisäksi jo nestemääränkin vuoksi. Todennäköisempää on, että energiajuomat korvaavat muiden virvoitusjuomien käyttöä.
Kyselytutkimuksiin liittyy aina virhelähteitä, kuten vastausten epätarkkuus kysyttäessä arvionvaraisia tosiasioita. Energiajuomien käyttö ja oireiden esiintyminen vaihtelevat todennäköisesti useimmilla ainakin jonkin verran ajassa. Tästä seuraa satunnaisvirhettä, joka useimmiten heikentää havaittuja yhteyksiä. Ei ole kuitenkaan syytä olettaa, että nuoret olisivat systemaattisesti antaneet virheellistä tietoa oireista tai energiajuomien käytöstä. Epäsuora katoanalyysi ei myöskään viitannut siihen, että vastaajat olisivat systemaattisesti valikoituneet juomien käytön tai oireisuuden suhteen.
Tämä asiasta tiedettiin
➤ Kofeiini aiheuttaa vieroitusoireita jo 100 mg:n päiväannoksena.
➤ Vieroitusoireiden voimakkuus on yhteydessä saatuun kofeiinimäärään.
➤ Yleisimpiä kofeiinin käyttöön liittyviä oireita ovat päänsärky, univaikeudet, ärtymys, väsymys, aktiivisuustason lasku, alakuloisuus, keskittymishäiriöt ja sekavuus.
Tämä tutkimus opetti
➤ Lähes puolet nuorista käyttää energiajuomia, mutta vain 2–4 % päivittäin.
➤ Juomia käyttävillä on kofeiiniin liittyviä oireita enemmän kuin muilla nuorilla.
➤ Energiajuomien päivittäinen käyttö lisää kofeiiniin liittyviä oireita merkitsevästi.
Heini Huhtinen
TtK, tutkija
Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö
Arja Rimpelä
LT, M.Sc. (epidemiologia),
hall. maist., kansanterveystieteen professori
Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö
TAYS, nuorisopsykiatrian yksikkö
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 39/13.
