Työterveyslaitoksen Työstä mieltä ja mielenterveyttä -tutkimushankkeessa seurattiin nuorten aikuisten (24–35-vuotiaat) ja vanhemman väestön (36–66-vuotiaat) työhyvinvoinnin ja mielenterveyden kehitystä kesän 2021 ja 2022 välillä.
Tutkimustulosten mukaan nuoret kokivat vanhempia enemmän työssä tylsistymistä ja ahdistusoireilua koko seurannan ajan. Vanhemmilla työntekijöillä taas työkyky parani ja henkinen etääntyminen työssä kasvoi. Ikäryhmien erot ahdistus- ja masennusoireilussa kapenivat.
Nuoret naiset kokivat nuoria miehiä enemmän työuupumusoireilua ja vakavaa ahdistusoireilua. Heistä todennäköisesti työuupuneita oli 10,8 prosenttia, kun miehillä vastaava osuus oli 2,9 prosenttia.
Nuoret myös raportoivat vanhempia enemmän tekevänsä sosiaalista vertailua, eli pärjäämisen, omien kykyjen ja saavutusten vertailua muihin.
Tutkimuksessa nuoret raportoivat vanhempia työntekijöitä vähemmän työn merkityksellisyyttä sekä työn yhteensopivuutta omien arvojen, osaamisen ja toiveiden kanssa.
Nuoret myös raportoivat vanhempia enemmän tekevänsä sosiaalista vertailua, eli pärjäämisen, omien kykyjen ja saavutusten vertailua muihin.
Nämä ilmiöt ovat yhteydessä heikentyneeseen työhyvinvointiin.
Nuoret kokivat saavansa paremmin töitä
Sen sijaan nuoret kokivat vanhempiin työntekijöihin verrattuna parempaa työllistettävyyttä, mikä on yhteydessä parempaan työhyvinvointiin. Kokemus omasta työllistettävyydestä koostuu omista kyvyistä, verkostoista ja kokemuksista, jotka auttavat löytämään työtä.
Tutkimus tuotti myös havaintoja koronarajoitusten vaikutuksesta ja turvallisuuden tunteen heikentymisestä muun muassa Ukrainan sotatilanteen takia.
Koronarajoitusten kielteinen vaikutus työhyvinvointiin ja mielenterveyteen oli nuorilla hieman yleisempää, kun taas heikentynyt turvallisuuden tunne oli vanhemmille hieman tyypillisempää.
– Ulkoiset kielteiset tapahtumat voivat vaikuttaa mielenterveyteen ja on myös mahdollista, että työssään valmiiksi kuormittuneet kokevat nämä isot kriisit muita voimakkaammin. Samalla tiedämme, että mielekkään työn ja arvostavan työilmapiirin myönteiset vaikutukset ulottuvat työhyvinvointia laajemmin yleiseen hyvinvointiin, tutkimusprofessori Jari Hakanen toteaa tiedotteessa.
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
