Tuoreen syntymäkohortteihin perustuvan tutkimuksen mukaan vuosina 1985-1994 syntyneiden toive lasten määrästä on vähentynyt.
– Päähavainto oli, että uudempiin syntymäkohortteihin kuuluvilla ihmisillä oli alhaisempi ihanteellinen lapsiluku verrattuna aikaisempiin kohortteihin, Kateryna Golovina Helsingin yliopiston tutkijakollegiumista toteaa tiedotteessa.
Ihannelapsiluvun lasku tutkimuksessa johtui lapsettomuusihanteen kasvusta vuoden 1985 jälkeen syntyneiden keskuudessa.
Lapsettomuuden ihanne on johtanut Suomessa syntyvyyden laskuun.
25 prosenttia 25-vuotiaista vuosina 1985-1989 ja 1990-1994 syntyneistä miehistä ja 26 prosenttia 25-vuotiaista vuosina 1985-1989 ja 1990-1994 syntyneistä miehistä ilmoitti, että heidän ihanteellinen lapsilukunsa on nolla.
Tämä on merkittävä ero verrattuna 25-vuotiaisiin vuosina 1975-1979 ja 1980-1984 syntyneisiin miehiin, joiden vastaava luku oli 4 prosenttia ja 5 prosenttia.
Naisten vastaavat prosenttiluvut olivat 22 ja 21, kun ne aikaisemmin olivat 2 ja 9.
Sosioekonomisilla syillä vain vähän merkitystä
Tutkimuksessa selvisi, että sosioekonomiset tekijät eivät vaikuttaneet niin paljon lapsettomuuden ihanteeseen kuin saattaisi ajatella.
Kouutuksen, tulojen ja työllisyystilanteen sekä ihannelapsiluvun välilllä oli jonkin verran korrelaatiota, mutta ei niin paljon kuin verrattaessa eri vuosikymmeninä syntyneitä toisiinsa.
Lapsettomuusihanteen taustalla on syvempiä kulttuurisia muutoksia.
– Nykyaika on muuttanut perinteisiä elämänpolkuja, joihin lasten hankkiminen on aiemmin kuulunut. Valinnanvapaus voi lisätä tietoisia päätöksiä lapsettomuudesta, mutta myös epävarmuutta lasten hankkimisesta, tutkimuksessa mukana ollut psykologian professori Markus Jokela pohtii. Jokela on yksi tutkimusartikkelin kirjoittajista.
Lapsettomuuden ihanne on johtanut Suomessa syntyvyyden laskuun. Tarkempaa tutkimusta aiheesta ei kuitenkaan ole.
Epäselvää on myös se, että ovatko asenteet lastenhankintaa kohtaan muuttuneet myös muualla kuin Suomessa.
